Sähköenergian mittaus, mittarointi ja mittauslaitteet

Suoraa mittausta käytetään mittauksen etusulakkeen ollessa enintään 63 A. Johdotus suoritetaan standardin SFS 3381 mukaisesti.

Mittauksen etusulakkeen ollessa yli 63 A käytetään epäsuoraa mittausta. Epäsuorassa mittauksessa mittarialustan tulee olla M2. Epäsuorassa mittauksessa tulee huomioida TESV:n ohjeet.

Mittareina käytetään SFS 3381 vaatimukset täyttäviä mittareita, joiden liittimet numeroidaan standardin SFS 2537 mukaisesti.

Virtamuuntajien hankinta kuuluu asiakkaalle. Virtamuuntajat toimittaa, asentaa ja johdottaa keskusvalmistaja tai sähköurakoitsija. Virtamuuntajien sijoitustilan tulee olla vähintään 240x360 mm.

Pienjännitevirtamuuntajien tarkkuusluokaksi vaaditaan mittausasetuksen mittausvaatimusten mukaisesti luokka 0.2S ja niiden nimellistaakka saa olla enintään 5 VA.

Mittarien ja johdotuksen aiheuttama taakka on yleensä 1-2,5 VA.

Virtamuuntajat valitaan seuraavasti: Em. taakan tulee olla alueella 0,25–1,0 kertaa virtamuuntajan nimellistaakka. Suurempitaakkaisten virtamuuntajien käyttötarpeesta tulee tehdä selvitys. Mittamuuntajat tulee asentaa siten, että arvokilvet ovat luettavissa muuntajien ollessa jännitteisiä.

Virtamuuntajien muuntosuhde määritellään mitattavan kohteen näennäistehon perusteella.

Virtamuuntajaksi valitaan laskettua arvoa lähinnä oleva nimellisarvo. Mikäli tehon kasvu on lähiaikoina odotettavissa, valitaan muuntajaksi nimellisvirraltaan suurempi reikävirtamuuntaja ja muuntosuhde muutetaan ensiöjohdinkierroksia lisäämällä. Mitattavan virran tulee olla alueella 0,2–1,2 kertaa muuntosuhteen ensiövirta.

Muutettu muuntosuhde saadaan jakamalla muuntajan arvokilpeen leimattu ensiövirta toisiovirralla, sekä muuntajan johdinaukosta läpimenevien johdinkierrosten lukumäärällä.

Sähkönkäyttäjän näennäistehon muuttuessa tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin muuntajien vaihtamiseksi kuormitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihtamisesta aiheutuvat kustannukset
maksaa sähkönkäyttäjä.

Mittauksessa käytetään kolmea virta- ja kolmea jännitemuuntajaa. Jännitemuuntajien ensiöpiireissä ei käytetä erotinta tai suurjännitevarokkeita. Jännitemuuntajien ja liitäntöjen tulee sijaita energian kulkusuunnassa ennen virtamuuntajia.

Mittarien ja johdotuksen aiheuttama taakka on noin 1,0–4,0 VA/vaihe virtapiirissä ja noin 10 VA/vaihe jännitepiirissä. Mittamuuntajat valitaan siten, että mittalaitteiden taakka on 0,25–1,0
kertaa mittamuuntajan nimellistaakka.

Virtamuuntajien muuntosuhde määritetään mitattavan kohteen näennäistehon perusteella.

Virtamuuntajiksi valitaan laskettua arvoa lähinnä oleva nimellisarvo. Virtamuuntajissa suositellaan olevan kaksi ensiövirta-aluetta. Sähkönkäyttäjän näennäistehon muuttuessa, tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin muuntajien vaihtamiseksi kuormitusta vastaaviksi. Muuntajien vaihdosta aiheutuvat kustannukset maksaa sähkönkäyttäjä.

Kaikissa vaiheissa tulee olla virtamuuntaja. Ensiöliitännät tulee olla vaihtokytkentäiset kahdelle ensiövirralle esim. 100–200/5/5A. Virtamuuntajat voidaan varustaa kahdella toisiosydämellä, jolloin toista sydäntä käytetään sähköenergian mittaukseen ja toista sydäntä voidaan käyttää laitteiston suojaukseen. Haltija voi hankkia myös erilliset muuntajat suojausta varten.
Mittauksen ja suojauksen johdotukset tulee erottaa toisistaan virtamuuntajan liitäntäkotelosta lähtien. Toision liitäntäkotelo tulee olla sinetöitävissä. Mittausliittimet sinetöidään ensisijaisesti erillisinä haltijan käytössä olevista liittimistä.

Virtamuuntajien käyttöjännitteen tulee olla 20 kV ja rakennejännitteen 24 kV. Oikosulkulujuuden tulee olla vähintään:

I th =16 kA/1s
Idyn = 40 kA ha

Mittarivarmuuskertoimen tulee käyttötaakalla olla Fs ≤10. Tarkkuusluokan tulee olla Ik 0.2 S. Nimellistaakka saa olla enintään 7,5 VA, mittamuuntajien ja mittalaitteiden välisen etäisyyden
ollessa alle 10 m suosittelemme nimellistaakaltaan 5 VA:n virtamuuntajia.

Kaikissa vaiheissa tulee olla jännitemuuntaja. Keskijännitemittauksissa käytetään standardin mukaisesti kolmea virtamuuntajaa ja kolmea yksinapaisesti eristettyä yksivaihejännitemuuntajaa.

Tarkoitukseen sopiva jännitemuuntaja on: Muuntosuhde 10000:√3/100:√3/100:3 (20000:√3/100:√3/100:3 20 kV jännitealueella). Nimellistaakka enintään 30 VA. Luokka 0.2. Mittamuuntajia hankittaessa tulee ne hyvissä ajoin hyväksyttää TESV:lla.

Epäsuorassa mittauksessa on käytettävä riviliittimiä joissa johdotus kytketään joko ruuviliitoksin tai jousikuormitteisilla (Wago282) liittimillä. Riviliittimet on voitava katkaista ja katkaisukohdan molemmin puolin on oltava halkaisijaltaan 4 mm:n banaanipistukat. Katkaisun tulee tapahtua kytkentäkappaleen liikkuessa ylhäältä alas. Katkaisukohdassa ei saa olla jousikuormitteisia osia. Mittamuuntajien puolelta liittimien on oltava lisäksi rinnan kytkettävissä.

Epäsuorassa mittauksessa käytetään jännite- ja virtajohtimina poikkipinnaltaan 2,5 mm2:n johtimia, ellei johtimien aiheuttama taakka, oikosulkukestoisuus tai johtimien jännitehäviö edellytä
suurempaa poikkipintaa.

Huom! Maadoitusjohdin 4 mm2.

Mittajohtimien laji valitaan asennustilaa koskevien vaatimusten mukaan ja mikäli ne ovat alttiina oikosulkuvirtojen ja magneettikenttien vaikutukselle, tulee jännite- ja virtapiirien johtimet asentaa omiin erillisiin, metallisiin suojaputkiin tai kouruihin.

Riviliittimet asennetaan laskutusmittauksen yhteyteen sinetöitävään tilaan ja ne on asennettava siten, että katkaisusilta ei avattuna pääse itsestään tärinän tms. vaikutuksesta sulkeutumaan.
Riviliittimien tulo- ja lähtöpuolelle on varattava työtilaa vähintään 50 mm.

Riviliittimet numeroidaan standardin SFS 3381 mukaisesti vasemmalta oikealle juoksevilla numeroilla 1-n.

Jännite- ja virtapiirit erotetaan toisistaan riviliittimiin sijoitettavalla erotuslevyllä.

Sähkönkäyttäjän laitteita ei sallita samassa mittapiirissä laskutusmittarien kanssa.

Erikoislaitteiden lukukorkeudeksi suositellaan 1,6 m.

Mittarialustat on urakoitsijan toimesta varustettava sekä monimittarikeskuksessa että huoneiston ryhmätaululla huoneiston numerolla ennen mittarinasennusta. Juokseva numerointi monimittarikeskuksessa aloitetaan vasemmasta yläkulmasta riveittäin.

Pientaloissa pää-/mittauskeskus suositellaan asennettavaksi rakennuksen ulkopuolelle (esim. ulkoseinälle), jolloin mm. mittalaitteiden huollon, vaihdon ja luennan yhteydessä sähkölaitteiston haltija välttyy mahdollisilta toistuvilta palvelukustannuksilta. Kohteissa joissa on perusteltua asentaa pää-/mittauskeskus rakennukseen sisälle on varmistettava jakeluverkonhaltijalle esteetön kulku energiamittalaitteiden sijainti tiloihin. Ulkona mittarit tulee suojata suoralta auringonvalolta.