Etäluennan tiedonsiirtotekniikat ja terveysvaikutukset

Sähkömittareiden etäluenta tuli pakolliseksi valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2013. Etäluennassa mittaustiedot siirretään sähkömittarilta etäluentajärjestelmään tietoliikenneverkkoa pitkin, ja järjestelmä mahdollistaa myös releohjaukset.

Sähköverkkoyhtiöt velvoitettiin hankkimaan etäluentaan tarvittavat laitteet ja asentamaan ne asiakkailleen. Meidän käyttämämme mittarit valmistaa Landis+Gyr, joka noudattaa laitteissaan Euroopan Unionin ja Suomen lainsäädännön vaatimuksia. Laitteet ovat tyyppitestattuja ja ne täyttävät kaikki vaaditut normit.

Julkisuudessa on noussut esiin keskustelu terveysvaikutuksista, joita etäluettavien sähkömittareiden tiedonsiirto voi aiheuttaa. Keskustelu koskee langattomaan tiedonsiirtoon perustuvaa teknologiaa. Säteilyturvakeskuksen mukaan laitteet eivät aiheuta vaaraa terveydelle.

Lue lisää Säteilyturvakeskuksen sivuilta

oranssinvalkoiseen takkiin pukeutunut henkilö poimii sähkölaitteita

Turku Energian mittareissa käytetyt tiedonsiirtoteknologiat

Useimmissa suomalaisissa energiayhtiöissä Landis+Gyrin Gridstream AIM-etäluentajärjestelmä käyttää PLC- ja GPRS-tiedonsiirtotapaa mittaustietojen siirtämiseenja releohjauksiin. Lisäksi käytössä on jonkin verran RF Mesh -tiedonsiirtoon perustuvaa teknologiaa.

Tiedonsiirto sähköverkossa

Valtaosa Landis+Gyrin etäluettavista sähkömittareista käyttää langallista PLCtiedonsiirtoa (Power Line Carrier eli sähköverkkotiedonsiirto). Mittausarvot siirretään kuluttajan mittarilta muuntamolla olevaan keskittimeen sähkölinjaa pitkin EU:n standardin sallimalla taajuusalueella. Datan siirrossa käytetään EU:n DLMS-protokollan mukaista liikennettä. EN-SFS standardissa 50065-1 on määritelty tarkasti käytettävän signaalin tehot ja muut signaalin sallitut arvot.

Terveyshaittoja koskeva keskustelu ei koske PLC-teknologiaa.

Langaton tiedonsiirto

GPRS-tiedonsiirtoa (GSM-radioverkon datasiirto) käytetään pääsääntöisesti keskittimien ja etäluentajärjestelmän välisessä tiedonsiirrossa. Keskitin kerää muuntamokohtaisesti mittaustiedon, joka on välitetty etäluettavilta mittareilta PLC-tiedonsiirtotekniikan avulla. Keskitinlaitteet on sijoitettu muuntamoihin, ne eivät sijaitse kuluttajien asunnoissa.

Osa Landis+Gyrin etäluettavista sähkömittareista sisältää GPRS-moduulin, joka siirtää mittaustiedon suoraan etäluentajärjestelmään GPRStiedonsiirtotekniikkaa hyödyntäen. Moduuli vastaa normaalia GSM-puhelinta. Joissakin Landis+Gyrin etäluettavissa mittareissa hyödynnetään myös RF Mesh -teknologiaa, eli paikallisia radioverkkoja, missä käytettävä taajuus on 869.400–869.650 MHz.

Mittarien/laitteiden radiokommunikaatioiden lähetystehot noudattavat kansainvälisiä standardeja. Lisäksi mittarien tiedonsiirron aiheuttamaa säteilyä pienentää se, että lähetys on päällä vain hetkittäin ja se, että henkilöt eivät ole mittarin läheisyydessä. Muihin kotitalouslaitteisiin, kuten mikroaaltouuneihin, televisioihin ja matkapuhelimiin verrattuna säteily on selkeästi vähäisempää, ja lisäksi mittari on yleensä sijoitettu selvästi kauemmas.

Langattoman tiedonsiirron tiheys ja voimakkuus

Sekä keskitin että yksittäiset sähkömittarit säteilevät vain lähettäessään tietoa. Langattoman tiedonsiirron synnyttämän sähkömagneettisen säteilyn määrä riippuu siis tiedonsiirtotiheydestä. Landis+Gyrin etäluettavat, GPRS-kommunikoivat mittarit mittaavat energiankulutustietoja tuntipohjaisesti ja tallentavat ne laitteelle, mistä ne lähetetään tyypillisesti kerran päivässä etäluentajärjestelmään. Lähetysajat ovat muutamia sekunteja kerrallaan ja lähetysteho 3G- verkossa on yleensä 0,25 wattia ja 2G-verkossa 0,4 tai 0,5W, riippuen käytetäänkö EDGE900- vai 1800-verkkoa. Tarvittavan tehon määrä riippuu siis käytettävästä verkosta ja kuuluvuusolosuhteista.

RF-tiedonsiirrossa mittareilta keskittimelle käytetään 50 milliwatin (mW) lähetystehoa ja mittarit kommunikoivat tiedon kerran tunnissa.

Lisäksi kulutustieto voidaan tarvittaessa hakea reaaliaikaisesti mittarilta esimerkiksi, kun asiakas on yhteydessä energiayhtiön asiakaspalveluun – tämäntyyppisiä hakuja kuitenkin kohdistuu yksittäiseen mittariin erittäin harvoin – esimerkkinä keskisuuri yhtiö, missä keskimäärin 3%:lle laitteista lähetetään tämäntyyppinen kysely kerran kuukaudessa.

Säteilylle altistumiselle vaikuttaa oleellisesti etäisyys säteilyn lähteestä ja vaimeneminen on verrannollinen etäisyyden neliöön. Sähkömittari sijaitsee joko kellarissa, teknisessä tilassa tai asuinhuoneistossa seinällä, joten sen aiheuttama altistuminen on lähetyksen hetkelläkin paljon vähäisempää kuin monien muiden laitteiden. Jo 30 senttimetrin etäisyys mittarista vaimentaa säteilyn sadanteen osaan. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi matkapuhelimen aiheuttaman säteilyn vaikutus.