Lauha, tuulinen sää ja energiansäästötoimet laskevat sähkön hintaa
Energiansäästötoimet sekä sään muuttuminen lauhemmaksi, kosteammaksi ja tuulisemmaksi laskevat sähkön hintaa. Sähkön markkinahinnan laskusuunta tulee näkymään viiveellä myös uusissa sähkösopimuksissa.
Katsaus sähkön hintojen kehitykseen
Syksyllä sähkön markkinahinta kävi alemmalla hintatasolla lokakuussa, mutta talven ja kylmemmän sään saapuminen nosti hintaa ylemmäs. Säätila vaikutti erityisesti tuulivoimailoihin, joiden lapoihin kertyi jäätä. Jäätyminen vaikutti merkittävästi tuulituotantoon, mikä myös nosti hintaa.
Marraskuun puolestavälistä alkanut hintojen nousu katkesi joulukuun loppupuolella, kun pitkien sääennusteiden tilannekuvat kääntyivät lämpimämpään ja kosteampaan suuntaan. Sama trendi on jatkunut myös tammikuussa runsaan tuulituotannon ja vähäisemmän kulutuksen avittamana.
Spot-hintakehitys
Suomen spot-hinnan kehitys marraskuusta 2021 alkaen. Data: SKM Syspower, 8.2.2023
Olkiluodon ja maakaasuvarastojen vaikutus
Viivästykset Olkiluodon kolmosyksikön säännöllisen sähköntuotannon aloituksessa ovat jatkuneet. OL3:n säännöllisen sähköntuotannon olisi pitänyt alkaa TVO:n arvioiden mukaan useampana eri ajankohtana joulukuussa, tammikuussa ja helmikuussa. Tämänhetkinen arvio säännöllisen tuotannon aloitukseen on 14. maaliskuuta. Ennen säännöllisen sähköntuotannon aloitusta on kuitenkin vielä tehtävä erinäisiä koeajoja, joten laitos tuottaa sähköä jo helmikuunkin aikana.
Keski-Euroopan maakaasuvarastot ovat poikkeuksellisen lauhan sään ansiosta korkealla tasolla, mikä on laskenut myös maakaasun hintaa markkinalla. Lauhan sään ansiosta kaasua on tarvittu lämmitykseen arvioitua vähemmän. Hyvä maakaasutilanne laskee myös sähkön hintoja Suomessa ja muualla Pohjoismaissa.
Tukkumarkkinoiden johdannaishintojen kehitys
Joulukuun säätilamuutosten jälkeen markkinalla runsaasti hinnoitellut riskit ovat hälvenneet ja tulevien vuosien keskihinnat ovat lähteneet selkeään laskuun. Esimerkiksi ensi vuoden (2024) tukkumarkkinahinta on laskenut joulukuun alun 100 €/MWh -hintatasosta nykytason 70 €/MWh -hintatasoon. Markkinoiden laskusuunta näkyy viiveellä myös uusissa sähkösopimuksissa.
Hintojen laskuun on vaikuttanut suuresti paitsi sää, myös se, että Suomessa on onnistuttu merkittävällä tasolla säästämään sähköä. Esimerkiksi joulukuussa sähkönkulutus laski 10 % (lämpötilakorjattuna) verrattuna vuoden takaisiin kulutuslukemiin. Tammikuussa selkeästi suurimmat pelot ovat häipyneet, ja kulutus on laskenut enää 5 % verrattuna vuodentakaiseen.
Tukkumarkkinoiden johdannaishintakehitys Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL) vuosituotteille 2024-2026. Data: SKM Syspower, 8.2.2023
Sanastoa
Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.
Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.
€/MWh: Sähkön hintayksikkö, jolla tukkumarkkinalla käydään kauppaa. Kuluttajamyynnissä käytetään sen kerrannaisyksikköä snt/kWh (10 €/MWh on 1 snt/kWh).
Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin (koko Nord Pool -alueen keskiarvohinnan) välinen ero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia.
Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.