Energiansäästö ja tuulituotannon kasvu vaikuttavat sähkön hintaan
Suomalaisten energiansäästötoimet ovat tehonneet – sähkönkulutus on pienentynyt huomattavasti. Tällä on tulevan talven osalta jo merkittäviä hintavaikutuksia. Myös lisääntynyt tuulisähkön tuotanto ja Euroopan kaasuvarastojen täydentyminen ovat vaikuttaneet hintatasoa laskevasti.
Katsaus sähkön hintojen kehitykseen
Loppukesän korkeiden spot-hintojen jälkeen hinta on palautunut selkeästi alhaisemmalle tasolle. Hintojen laskusuuntaan ovat vaikuttaneet lisääntynyt tuulisähkön tuotanto, sähkönkulutuksen pienentyminen valtakunnallisesti sekä Euroopan kaasuvarastojen täyttyminen.
Kotimaassa kasvanut tuulituotanto on painanut sähkön spot-hintaa alas elokuun lopun huippulukemista. Lokakuun aikana tehtiin useampaan kertaan valtakunnallisia tuulivoiman tuotantoennätyksiä ja kuukauden keskihinnaksi muodostui noin 114 €/MWh. Hinta oli yli puolet pienempi verrattuna elokuun huippukorkeaan, yli 260 €/MWh, keskihintaan. Myös marraskuun alussa nähtiin voimakkaita tuulia, jotka painoivat sähkön hintaa. Kuun puolessa välissä muuttunut säätilanne lämpimästä kylmään on nostanut spot-hintatasoa lähemmäs syyskuun hintaa. Marraskuun keskihinta oli noin 195 €/MWh.
Spot-hintakehitys
Suomen spot-hinnan kehitys tammikuusta 2022 alkaen. Data: SKM Syspower, 29.11.2022
Olkiluoto 3 -ydinvoimalan viivästyminen nostaa sähkön hintaa
Olkiluodon toistaiseksi avoinna oleva viivästyminen aiheuttaa suuria kysymysmerkkejä tulevan talven sähkönhintaan kotimaassa. OL3:n kaikista neljästä syöttövesipumpusta on löytynyt muutamien senttimetrien säröjä. Säröjen syntysyytä tutkitaan tällä hetkellä useissa laboratorioissa, ja tällä hetkellä laitos ei käy ollenkaan. Laitostoimittajalta saadun tiedon mukaan testiajot jatkuisivat joulukuun alkupuolella (11.12.) ja säännöllinen sähköntuotanto vasta tammikuun 2023 lopulla. Viivästymisellä on sähkön hintaa nostattava vaikutus.
Keski-Euroopan maakaasuvarastot ovat täyttyneet kiitettävällä vauhdilla, mikä on vähentänyt kysyntää kaasumarkkinalla. Samalla ympäri Eurooppaa oleva normaalia lämpimämpi sää on vähentänyt kaasun tarvetta. Nämä kaksi tekijää ovat laskeneet kaasun hintaa. Kaasun hinnanlasku heijastuu suoraan sähkön hintaan Saksassa sekä siirtoyhteyksien kautta myös merkittävästi meillä Suomessa ja muualla Pohjoismaissa.
Lisäksi loka-marraskuussa ollut sateinen sää on auttanut erityisesti kuivuudesta kärsineitä Etelä-Norjan vesivoimaloita, joiden kesän tuotantoa jouduttiin sääntelemään merkittävästi tulevan talven varalle.
Tukkumarkkinoiden johdannaishintojen kehitys
Elokuussa tukkumarkkinalla hinnoiteltiin valtavasti riskejä hintaan, erityisesti liittyen tulevan talven osalta. Markkinoiden näkemys oli jo valoisampi loka-marraskuun vaihteessa sään ollessa sateinen ja lämmin ympäri Eurooppaa. Hinnat lähtivät kuitenkin nousuun marraskuun viimeisen kolmanneksen aikana säänkuvan muuttuessa kylmemmäksi ja kuivemmaksi.
Hintataso on ensi vuoden keskiarvohinnan osalta noin 216 €/MWh, mikä on historiaan peilaten poikkeuksellisen korkea. Tulevat vuodet hinnoitellaan asteittain matalammille hintatasoille.
Suomessa sähkönkulutus on laskenut syys–lokakuussa arvioiden perusteella 7–8 % normaalivuoteen verrattuna. Tulevan talven osalta madaltuneella sähkön kulutuksen tasolla on jo merkittäviä hintavaikutuksia, kun niukassa tuotantotilanteessa ei välttämättä tarvitse kaikista kalleimpia sähköntuotantolaitoksia käynnistää. Luonnollisesti myös lämmin ja tuulinen sää olisi omiaan pitämään sähkön hintaa matalammalla tasolla.
Tukkumarkkinoiden johdannaishintakehitys Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL) vuosituotteille 2023–2025. Data: SKM Syspower, 29.11.2022
Sanastoa
Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.
Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.
€/MWh: Sähkön hintayksikkö, jolla tukkumarkkinalla käydään kauppaa. Kuluttajamyynnissä käytetään sen kerrannaisyksikköä snt/kWh (10 €/MWh on 1 snt/kWh).
Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin (koko Nord Pool -alueen keskiarvohinnan) välinen ero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia.
Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.