fbpx

Toiminta 110 kV-johtokatujen ja -kaapeleiden läheisyydessä

Jos olet aikeissa esimerkiksi kaavoittaa tai rakentaa 110 kV -ilmajohtojohtoalueella tai sen läheisyydessä, otathan ensin yhteyttä meihin. Samoin ota yhteyttä, jos olet suunnittelemassa kaivuhankkeita katualueilla, joissa kulkee 110 kV-kaapeleita. Näin voimme antaa sinulle tarvittavat ohjeet siitä, kuinka voimajohto tulee huomioida hankkeesi suunnittelussa.

suurjannitejohdot_sisasivu_72dpi_3840x1440

Ilmajohtojen ja kaapelien sijaintitiedot

Nykyiset ilmajohdot havaitset itse maastossa ja mahdollisista tulevista johtoreiteistä saat tietoa meiltä ja kaupungin julkisesta kaavakartasta. Lisätietoa menettelyistä ilmajohtoalueiden läheisyydessä saat oheisesta ohjeestamme.

Kaapelien sijaintitiedot saat vaivattomimmin selville Turun kaupungin johtokarttapalvelusta. 110 kV -kaapeleille on karttapalveluun merkitty 3 metrin suoja-alue, jonka sisäpuolella ei saa tehdä toimenpiteitä ilman Turku Energia Sähköverkot Oy:n valvontaa.  Ohjeistamme tarkemmin kaivutoimintaa kaivutyöohjesivulla.

Lisätiedot:

Rakennuttamispäällikkö Jukka Suopajärvi, jukka.suopajarvi@turkuenergia.fi

Voit ottaa yhteyttä myös asiakaspalveluumme.

110 kV -johtokatujen läheisyydessä rakentaminen

Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV) lausunnoissa annettavat tiedot. Tässä ohjeessa kerromme Turku Energia Sähköverkot Oy:n tarvitsemia tietoja, kun toimitaan 110 kV johtokatujen läheisyydessä.

Turun kaupungin alueella suurimman osan voimajohdoista omistaa Turku Energia Sähköverkot Oy. Voimajohdon Lieto–Koroinen–Naantali omistaa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj sekä voimajohdot Naantali–Upalinko ja Huhkola–Parainen omistaa Caruna Oy.

Lausuntopyynnöt toimittaessa voimajohtojen läheisyydessä

Kun kaavoitus, rakentaminen tai muu toiminta kohdistuuu 110 kV johtoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen, tulee hankkeeseen ryhtyvän tai hankkeen suunnittelijoiden olla yhteydessä TESV:n yhteyshenkilöön (katso yhteystiedot alempana). Näin saat riittävät ohjeet voimajohdon huomioimiseen hankkeen suunnittelussa.

Johtoalueen käyttöoikeuden supistukset ja sähköalan turvallisuusmääräykset määrittelevät johdon keskilinjasta laskettuna alueen, jolle ei saa tehdä rakennuksia tai niiden mittoja ja etäisyyksiä johdosta rajoitetaan. Yleisin rakennuskieltoalue ulottuu 13 metrin päähän johdon keskilinjasta kumpaankin suuntaan. Muiden rakenteiden, kuten autokatosten, teiden, lipputankojen, sähkö- ja puhelinjohtojen, vesijohtojen, viemäreiden ym. sijoittamiseen johtoalueelle, tarvitaan TESV:n lupa.

Lupa tarvitaan myös, jos johtoalueella sijaitsevaa aiemmin rakennettua kohdetta aiotaan muuttaa.

Johtoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä tehtäviin rakennus- ja muutostöihin tulee hakea kirjallinen lausunto TESV:ltä sekä pyytää tarvittaessa katselmus työkohteeseen. Hakemuksen tulee perustua kirjallisiin suunnitelmiin. TESV tutkii hankkeen vaikutuksia voimajohtoon johdon rakennekuvien, profiilikarttojen ja maadoituspiirustusten avulla ja käy tarvittaessa paikan päällä tutkimassa tilannetta sekä hankkii mahdollisesti ulkopuolisen asiantuntijalausunnon hankkeen vaikutuksista johdon käyttöön ja yleiseen sähköturvallisuuteen ja antaa tarvittavat turvallisuusohjeet rakentajalle. Hankkeen toteuduttua TESV päivittää maasto- ja profiilikartat omiin tietojärjestelmiinsä.

Lupia ja lausuntoja varten tarvitaan:

  • Kartta, johon on merkitty aiotun hankkeen ja voimajohdon sijainti.
  • Asemapiirros, jossa on esitetty hankkeen tarkka sijainti voimajohtoon nähden. Piirroksessa tulee näkyä myös niiden pylväiden paikat ja numerot, joiden välille hanke on suunniteltu. Pylväsnumerot löytyvät pylväsjalasta noin 2–3 metrin korkeudelta.
  • Hakijan nimi ja osoite sekä puhelinnumero, josta voimme tarvittaessa saada lisätietoja.
  • Hankkeen suunnittelijoiden nimet ja puhelinnumerot.

Lausuntopyyntö tai lupahakemus TESV:n omistamia johtoja koskien lähetetään sähköpostilla: jukka.suopajarvi@turkuenergia.fi tai osoitteeseen:

Turku Energia Sähköverkot Oy
Verkko-omaisuus / Alueverkkoryhmä
Jukka Suopajärvi
PL 105
20101 TURKU

110 kV sähkölinjojen johtokatualueet

Suomessa 110 kV ilmajohdoilla rakennetuille sähkölinjoille varataan yleisesti johtokaduksi 26 metriä leveä alue. Tämä leveys on yleensä riittävä tavanomaisilla pylväsrakenteilla toteutettujen 110 kV sähkölinjojen sijoittamiseen. Aluetta tarvitaan pylväsrakenteiden ja johtojen sijoittamiseen sähköturvallisesti huomioiden johtojen riippumat ja heilahdusvarat turvaetäisyyksineen. Aluetta hyödynnetään myös mahdollisissa johdon huolto- ja korjaustöissä.

Sähkömarkkinalain vaatiman puuvarmuuden saavuttamiseksi johtokadun reunoille varataan molemmin puolin 10 metriä leveä reunavyöhyke. Reunavyöhykkeellä ei saa olla niin korkeaa puustoa, että puu ylettyisi alueelle, joka alkaa johtoalueen reunasta 10 metrin korkeudesta ja ulottuu siitä 45 asteen kulmassa poispäin johtokadusta (katso tarkemmin liite 1, sivu 1/2).

Turku Energia Sähköverkot Oy:n suunniteltavien linjojen ja kaavoitukseen tulevien uusien tai nykyisten linjojen johtoaluetarpeet määritetään alla tarkemmin. Jos aikaisemmin maanomistajan kanssa on sovittu olemassa olevien linjojen osalta kapeammista johtoalueista, toimitaan niiden mukaisesti. Mahdollisuudet saavuttaa määritysten mukainen johtoaluevaraus tulee kuitenkin selvittää.

Metsäiset alueet, puistot ja muut alueet, joissa voi kasvaa puita

Uudet johtokatuvaraukset tehdään yllä olevan selostuksen mukaisesti 26 metriä leveänä 10 metrin reunavyöhykkeellä (liite 1, sivu 1/2).

Tarvittaessa varataan yksittäisessä kohtaa leveämpi alue esimerkiksi pylväsrakenteen harustusten sijoittamiseksi. Kyseisiä levennyksiä on mm. Hirvensalo–Honkaistenranta-johdolla.

Rakentamiseen varatut alueet

Asemakaavoitetulla tai muulla vastaavalla alueella, johon voidaan rakentaa kiinteitä rakennuksia, on johtokadun leveys 26 metriä. Reunavyöhykkeen leveys voi puustosta vapailla osuuksilla olla liitteen 1 sivun 2/2 mukainen:

  • Reunavyöhykkeen leveys tulee olla 10 metriä.
  • Reunavyöhykkeellä johtokadun reunasta tulee jättää viisi metriä leveä alue, johon ei saa rakentaa.
  • Johtokadun reunasta viiden-kymmenen metrin etäisyydellä olevalla alueella on kiellettyä rakentaa rakenteita, joiden korkeus ylittää liitteen 1 sivun 2/2 mukaisen rajaviivan, ja joka lähtee 10 metrin korkeudesta ja nousee 45 asteen kulmassa 15 metrin korkeuteen reunavyöhykkeen ulkorajalla.

Perusteena rakennuskiellolle viiden metrin reunavyöhykealueella on rakennusten huolto- tai korjaustyömahdollisuus erilaisia telineitä ja nostovälineitä käyttäen. Kyseisten töiden suorittaminen johdon välittömässä läheisyydessä vaatii sähkön katkaisemisen. Tällaiset ulkopuoliset seikat eivät saa vaikuttaa sähkönjakeluun. Niinpä rakennukset on sijoitettava sellaiselle etäisyydelle johdoista, että telineiden tai nostovälineiden käyttäminen ei häiritse johdon normaalia käyttöä eikä niiden mahdollinen kaatuminen aiheuta ulkopuolisten esineiden joutumista johdon minimiturvaetäisyyksien sisäpuolelle.

Rakentaminen 110 kV voimajohdon läheisyydessä

Johtokadulle ei saa rakentaa eikä aluetta saa aidata, sillä johdon omistajalla tulee olla esteetön kulku johtoalueelle. Alla kerromme tarkemmin rakentamiseen liittyvistä rajoituksista.

Sähköturvallinen rakentaminen pylväiden läheisyydessä

Rakennettaessa sähkölinjan pylväiden läheisyydessä, myös johtokadun ulkopuolella, tulee näkyviin pylväsrakenteisiin olla 22 metrin etäisyys, jotta 110 kV linjan maasulkutapauksissa vaarajännitteiden leviäminen pylväsmaadoitusten kautta läheisten rakenteiden johtaviin osiin olisi mahdollisimman epätodennäköistä. 22 metrin etäisyys muodostuu 20 metrin suojaetäisyydestä johtavien osien välillä lisättynä molemmissa päissä yhden metrin etäisyydellä, jonka alueella rakenteiden maadoitukset tai muut johtavat maanalaiset rakenteet sijaitsevat. Sijoitettaessa rakenteita alle 22 metrin etäisyyden, tulee rakenteet suojata tarkoituksenmukaisesti vaarajännitteiden leviämisen estämiseksi.

Rakentamisessa huomioitavia yksittäisiä asioita

  • Johtopylväiden rakenteiden väliin ja 3 m lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita tavallisia aitoja lukuun ottamatta. Aidan kiinnittäminen pylväisiin on kielletty.
  • Johtoaukealla kokonaisuudessaan ei saa ilman verkonhaltijan lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai 2 m korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita.
  • Ojia tai muita kaivauksia, läjitystä tai muita maansiirtotöitä ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa 3 m lähemmäksi pylväsrakenteita (perustus, harukset). Etäisyys luetaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta.
  • Pylväsperustuksen läheisyydessä oleva kaivanto on sortumavaaran takia tuettava kaivantotukien avulla.
  • Pylväsrakenteiden ympärillä ja johtoalueella sijaitsee maadoitusjohtimia. Jos maadoitusjohtimia vaurioitetaan, on siitä välittömästi ilmoitettava TESV:n käyttökeskukseen korjaavien toimenpiteiden aloittamiseksi.
  • Johtoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä tehtävien räjäytystöiden aloittamisesta tulee tehdä ilmoitus TESV:n käyttökeskukseen 5 työpäivää aikaisemmin. Johto otetaan harkinnan mukaan jännitteettömäksi räjäytystöiden ajaksi. Ennen räjäytystöiden alkua tulee suorittaa pylvään perustusten rakennetarkastus ja TESV:n edustaja on oltava läsnä tarkastuksessa. TESV:n edustajan harkinnan mukaan pylväiden korkeusasema tulee mitata ennen ja jälkeen räjäytys- tai kaivutyötä sekä tarvittaessa myös työn aikana erikseen annettavien ohjeiden mukaisesti.
  • Kun työskennellään kaivurilla, nosturilla tai muulla työkoneella voimajohdon läheisyydessä tulee varoa, ettei joudu liian lähelle jännitteisiä virtajohtimia. 110 kilovoltin voimajohdolla etäisyyden tulee olla vähintään 3 metriä johdon alla ja 5 metriä johdon sivulla.
  • Johtoaukealla ei saa ilman TESV:n suostumusta pitää rakennusaikaisia rakennuksia kuten työmaaparakkeja eikä varastoida tarvikkeita.
  • Ennen rakennustöiden aloitusta on otettava yhteys TESV:hin paikalla pidettävää katselmusta varten.

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.