Ymmärrätkö sähkömarkkinakieltä?

Tiedätkö, mitä tarkoittaa hydrobalanssi tai systeemihinta? Entä mitä eroa on erilaisilla sähkösopimuksilla? Poimi talteen lyhyt johdatus sähkömarkkinakieleen.

Sähkömarkkinoiden hintataso määritellään pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan jokaiselle käyttötunnille. Hintataso vaihtelee tunneittain ja päivittäin tarjolla olevan tuotannon määrän ja kustannusten mukaan. Uusiutuvan energian käyttö ja geopoliittisen tilanteen kärjistyminen ovat lisänneet hintavaihteluita merkittävästi.

Sähkösopimuksen lopulliseen hintaan vaikuttavat sähkön pörssihinnan lisäksi myös päästöoikeuksien hinta, uusiutuvan energian alkuperätakuiden hinta, mahdolliset pullonkaulat sähkön siirtoyhteyksissä sekä sähkön hankinnan suojauksen hintataso, jotka määritellään Nasdaq-arvopaperipörssissä.

Hintataso vaihtelee tunneittain ja päivittäin tarjolla olevan tuotannon määrän ja kustannusten mukaan.

Mitä eroja sähkösopimuksilla on?

Kuluttajille tarjolla olevia sähkösopimuksia on perinteisesti ollut kolmea eri perustyyppiä:

1 Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus seuraa sähkön markkinahintatasoa maltillisesti ja sen hinta päivittyy 2-4 kertaa vuodessa. Sopimuksessa on kiinteä energiahinta snt/kWh koko hintajakson ajan. Sopimuksen voi irtisanoa 14 vrk irtisanomisajalla milloin tahansa. Turku Energian tuotevalikoimasta löytyy myös kuukausihintainen toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jonka hinta ilmoitetaan euroa/kk ja tarjolla on useampi eri kuukausipaketti asiakkaan kulutusmäärän mukaan.

2 Määräaikainen sähkösopimus on nimensä mukaisesti määräaikainen. Turku Energian tuotevalikoimasta löytyy sekä 12 kk että 24 kk määräaikaisia sopimuksia. Sopimuksessa on kiinteä hinta koko sopimuskauden. Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa ennen määräajan päättymistä, paitsi muuttotilanteessa ja sähkönkäytön tarpeen olennaisesti muuttuessa. Taustalla voi tällöin olla tiettyjä painavia syitä, kuten esimerkiksi vakava sairastuminen tai lähiomaisen kuolema.

3 Pörssisähköksi kutsutaan sähkösopimusta, jossa energian hinta seuraa sähkömarkkinahintaa tunneittain. Sopimuksen hinta muodostuu kertomalla kyseisen tunnin energiahinta kyseisen tunnin kulutusmäärällä. Tämän lisäksi laskutetaan kulutuksen määrään perustuva myyntipalkkio snt/kWh sekä kuukausittainen perusmaksu €/ kk. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja sen voi irtisanoa 14 vrk irtisanomisajalla milloin tahansa.

4 Kiinteä- ja pörssihintainen. Rajusti heilahtelevan markkinatilanteen takia ovat monet energiayhtiöt ottaneet viime aikoina käyttöönsä uuden sopimustyypin, jossa osa energiankäytöstä laskutetaan kiinteällä hinnalla ja osa pörssisähkön hinnalla. Kuluttajilla on mahdollisuus säästää sähkölaskussa, jos he pystyvät siirtämään kulutustaan edullisille tunneille. Tätä sopimustyyppiä ei Turku Energialla vielä ole tarjolla.

Sähkömarkkinasanasto

Spot-markkinat: Sähkön fyysiseen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Pohjoismaissa huutokauppa käydään Nord Pool sähköpörssissä. Sähkömarkkinatoimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain. Käytyjen kauppojen perusteella muodostuu sähköntoimitus eri osapuolille (tuottajat myyvät tuottamansa sähkön ja myyjät ostavat sähkön asiakkailleen).

Spot-hinta: Spot-hinta muodostuu edellisen päivän Spot-huutokaupan (Spot-markkinat, Nord Pool) perusteella tuntitasolla jokaiselle tunnille erikseen. Kullekin hinta-alueelle lasketaan oma hintansa, eli Suomessa voi olla eri hinta kuin Virossa, Ruotsissa tai Norjassa. Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi puhelimestasi Fingridin Tuntihinta-sovelluksen kautta.

Hinta-alue ja aluehinta: Sähköjärjestelmän siirtoyhteyksien teknisten rajoitusten takia sähkön hinta vaihtelee hinta-alueittain. Jokaiselle hinta-alueelle muodostetaan oma spot-hintansa Nord Poolin Spot-huutokauppojen perusteella. Suomessa on yksi hinta-alue, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on useita hinta-alueita. Sähkön myyntihinta muodostetaan lisäämällä tämän aluehinnan päälle energiayhtiön marginaali sekä kuukausittainen perusmaksu.

Systeemihinta: Kaikkien pohjoismaisten hinta-alueiden keskiarvohinta, jossa ei ole huomioitu sähkönsiirron rajoituksia. Systeemihintaa käytetään, jotta johdannaismarkkinalla voidaan käydä kauppaa ympäri Pohjoismaita. Energiaa ei koskaan myydä pelkällä systeemihinnalla, vaan se on pohjahinta, jonka päälle aluehinnat rakentuvat.

Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemispotin (koko Nord Pool -alueen keskiarvohinnan) välinen ero. Ero syntyy, kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia. Tämä komponentti ei käytännössä näy kuluttaja-asiakkaalle asti, vaan se on osana energiayhtiön tekemää sähkönhankinnan suojausprosessia.

€/MWh: Euroa per megawattitunti on sähkön hintayksikkö, jolla tukkumarkkinalla käydään kauppaa. Kuluttajamyynnissä käytetään sen kerrannaisyksikköä snt/kWh eli senttiä per kilowattitunti (10€/MWh on 1 snt/kWh). Sähkösopimukset hinnoitellaan aina snt/kWh, paitsi kuukausihintaiset sopimukset. Niissä hinta ilmoitetaan €/kk.

Futuuri: Julkinen johdannaissopimus, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Energiayhtiöt suojaavat futuureilla esimerkiksi määräaikaiselle sähkösopimukselle hankitun energian etukäteen jo tarjouksen antamishetkellä. Futuurisopimuksiin ei sisälly sähkön toimitusta, vaan sopimukset tehdään euromääräisinä. Futuureilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä, sähkössä kauppaa käydään Pohjoismaissa Nasdaq OMX Commodities -pörssissä.

Hydrobalanssi: Hydrobalanssilla tarkoitetaan järjestelmän ”vesitasapainoa”, eli sillä kuvataan, kuinka paljon vesivoimaloilla on vettä varastoituna patoaltaissa. Hydrobalanssi on perinteisesti ollut paras mittari ennustamaan pohjoismaisen hinnan kehitystä, sillä Norjassa ja Ruotsissa on runsaasti vesivoimaa. Mikäli hydrobalanssi on korkea, vettä on käytettävissä vesivoimaloissa runsaasti, jolloin on mahdollista kasvattaa energiantuotantoa. Tällä on hintatasoa laskeva vaikutus.