Vallitseva säätila määrittelee sähkön hintaa lähitulevaisuudessa
Marraskuussa sähkön markkinahinnassa näkyi selkeästi kylmenevän sään aiheuttama nouseva trendi. Kuun alussa nähtiin vielä alle viiden sentin vuorokausikeskihintoja, mutta loppukuusta verollinen vuorokausikeskihinta pyöri lähempänä 18 senttiä kilowattitunnilta.
Katsaus sähkön hintojen kehitykseen
Marraskuussa nähtiin myös historiallinen Kinect Energyn virheellinen tarjous spot-markkinalla, mikä painoi vuorokauden keskihinnan tasolle -25,3 snt/kWh. Kinect Energy tarjosi olematonta sähköä lähes 6 000 MW jokaiselle tunnille, mikä vastasi karkeasti puolta koko Suomen sähkönkulutuksesta. Spot-asiakkaat pääsivät nauttimaan historiallisen matalista negatiivisista spot-hinnoista 10 tunnin ajan.
Spot-hintakehitys
Suomen spot-hinnan kehitys marraskuusta 2022 alkaen. Data: SKM Syspower, 4.12.2023
Lähitulevaisuudessa sähkön markkinahinta riippuu suuresti Suomessa vallitsevasta säätilasta. Siitä kamppailevat sekä Atlantilla vallitseva matalapaine että Venäjän yllä vaikuttava korkeapaine. Tuleva säänkuva riippuu siitä, kumpi ilmanpainealue valtaa alaa Suomen yläpuolella.
Lämpötila ja sademäärät ovat ajanhetkeen nähden normaalia alhaisemmat, mikä on nostanut joulukuussa myös sähkön hintaa. Molemmat ovat palautumassa kohti normaalitasoja joulukuussa, mutta säänkuvaa on vaikeaa ennustaa pidemmälle.
Tukkumarkkinoiden johdannaishintojen kehitys
Sähkön tukkumarkkinat (johdannaismarkkinat) ovat kääntyneet pidemmän laskevan trendin jälkeen takaisin nousu-uralle, mikä on näkynyt erityisesti vuoden 2024 Suomen hinta-alueen hinnassa (kuva alla). Johdannaismarkkinat ovat reagoineet lähipään nousevaan hintatasoon. Sen sijaan 24. päivän spotin pohjahinnat eivät ole vaikuttaneet johdannaisten tukkumarkkinan hinnoitteluun, vaan markkinalla tiedostettiin sen olevan virheellinen, eikä se näin ollen kuvannut nykyistä tilannetta oikein.
Tukkumarkkinoiden johdannaishintakehitys Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL) vuosituotteille 2024-2026. Data: SKM Syspower, 4.12.2023
Myöhemmät vuodet (2025 ja 2026) ovat pysyneet suhteellisen tasaisina, eikä niissä ole näkynyt hintatason nousua. Tästä voidaan päätellä, että ensi vuoden (2024) hintaliike perustuu pitkälle pakkasten aiheuttaman talviajan hinnannousuun.
Sanastoa
Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.
Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.
€/MWh: Sähkön hintayksikkö, jolla tukkumarkkinalla käydään kauppaa. Kuluttajamyynnissä käytetään sen kerrannaisyksikköä snt/kWh (10 €/MWh on 1 snt/kWh).
Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin (koko Nord Pool -alueen keskiarvohinnan) välinen ero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia.
Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.