Totta vai tarua kiertotaloudessa - uusiutuva energia

Käymme kolmiosaisessa Kiertotalouden ABC-juttusarjassamme läpi kiertotaloutta eri näkökulmien kautta. Viime lehdessä tarkastelimme, miten jäte muuttuu energiaksi, nyt vuorossa on uusiutuva energia. Mikä on totta ja mikä tarua?

Energia-alan merkitys on ilmaston ja luonnonvarojen riittävyyden kannalta aivan keskeinen.

Totta. Turku Energia pyrkii luonnonvarojen säästämiseen. Yksittäinen ihminen voi tehdä yksittäisiä asioita, mutta meillä on isommat mahdollisuudet vaikuttaa ja tunnistamme vastuumme. Tavoitteenamme on jatkaa uusiutuvan energian osuuden lisäämistä sähkön ja lämmön hankinnassamme niin, että olemme hiilineutraaleita vuosikymmenen loppuun mennessä. Asiakas saa meiltä jo nyt niin halutessaan täysin uusiutuvaa sähköä ja lämpöä.

Kuluttaja ei voi tietää, millaista sähköä pistorasiasta tulee, eli onko se uusiutuvaa.

Tarua. Sähkön myyjällä on velvollisuus kertoa sähkön alkuperästä ja todistaa se alkuperätakuiden avulla. Suomessa on olemassa laki sähkön alkuperän varmentamisesta ja Energiavirasto valvoo tuotannon alkuperätakuita. Järjestelmä takaa sen, että vihreänä myytävä sähkö on oikeasti tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Vastaava alkuperätakuujärjestelmä on tulossa myös lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Suomessa käytetään uusiutuvista energiamuodoista määrällisesti eniten tuulivoimaa.

Tarua. Vesivoima on tärkein ja vanhin uusiutuvan sähkön tuotantomuoto Suomessa. Tilastokeskuksen sähkön ja lämmöntuotantotilaston mukaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä tuotettiin vuonna 2020 vesivoimalla 45 %, tuulivoimalla 23 % ja melkein koko loppuosa puuperäisillä polttoaineilla.  Kaukolämmössä uusiutuvien osuus Suomessa oli 57 % vuonna 2021, josta noin 44 % tuotettiin erilaisilailla biomassoilla ja 13 % hukkalämmöillä.  suurin osa tuotettiin erilaisilla biopohjaisilla polttoaineilla.

Uusiutuviin energialähteisiin panostaminen auttaa parantamaan alueellista energian huoltovarmuutta.

Pääosin totta. Jos emme ole niin riippuvaisia tuontienergiasta ja siirtoyhteyksistä, huoltovarmuus luonnollisesti paranee. Tosin hetkellisesti ja vakavissa häiriötilanteissa energian saatavuus voi muuttua nykyistä haastavammaksi. Suomessa pidetään energian saantihäiriön varalta ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi yllä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.

Olisi tärkeää kehittää energian varastointijärjestelmiä.

Totta. Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa ei saada tasaisesti, joten energian varastointi olisi kannattavaa. Tämä vaatii akkujärjestelmien kehittämistä. Voimme mahdollisesti hyödyntää jatkossa myös faasimuutoksia varastoinnissa. Tällä hetkellä potentiaalisimpia lämmön varastointijärjestelmä ovat erilaiset säiliöt, kuten Kaasukellon lämpöakku, sekä maaperä ja luolastot.

Kiertotalous kuluttaa enemmän energiaa kuin säästää, koska materiaalien palauttaminen kulutuksesta kiertoon vaatii aina energiaa.

Tarua. Kiertotalous nimenomaan säästää neitseellisiä materiaaleja. Meidän ei tarvitse esimerkiksi käydä louhimassa alumiinia, vaan voimme ottaa juomatölkin ja muuttaa sen aurinkopaneelien kattokiinnitysratkaisuksi, kuten yhteistyökumppanimme Salo Tech tekee. Esimerkiksi Turun seudun puhdistamo on energiapositiivinen, kun puhdistetun jäteveden hukkalämmöstä tuotetaan kaukolämpöä ja -jäähdytystä sekä lietteestä tehdään biokaasua.

Älykkäiden energiajärjestelmien kehittäminen ei edistä kiertotaloutta.

Tarua. Kun käytämme tekoälyä, pystymme ajoittamaan energian tuotantoa ja kulutusta sopivasti ja hukkaenergian määrä pienenee. Itse asiassa kierotalous ei ole mahdollista ilman älykkäitä energiajärjestelmiä.

Aurinkoenergia ei ole ekologista, koska paneelit eivät ole ikuisia ja niitä ei voi käytön jälkeen kierrättää.

Tarua. Paneelien käyttöikä on 30–50 vuotta, jonka jälkeen niistä voidaan ottaa talteen ja kierrättää vähintäänkin alumiini, pii ja lasi.

Kiertotalous toteutuu energiantuotannossa toden teolla vasta sektori-integraation myötä.

Totta. Meidän täytyy kehittää energiatuotantoa kokonaisuutena. Sektori-integraatio tarkoittaa eri energiasektorien yhdistämistä siten, että ne voivat tasapainottaa toistensa kulutus- ja tuotantopiikkejä. Sähkö, lämpö ja kaasu yhdistetään siinä toisiaan tukeviksi sektoreiksi. Sektori-integraatiota ovat myös uudet tavat tuottaa ja käyttää vetyä, hyödyntää hiilidioksidia tuotteiden valmistukseen sekä uudet puhtaan energia bio- ja kiertotalouden ratkaisut.

Vastaukset väitteisiin antoivat Turku Energian tuotepäällikkö Jari Hallivuori ja tuoteryhmäpäällikkö Lotta Lyytikäinen.

19.4.2022: Päivitetty uusiutuvien osalta lukuja vuodelle 2020 ja 2021.