Toistuuko sähkömarkkinoiden hullu vuosi?

Säänkuvaltaan hyvin märkä ja lämmin sekä koronaepidemian sävyttämä viime vuosi tuli äkisti päätökseen pohjoisen kylmien ilmavirtausten saattelemana. Vesitilanteen normalisoitumiskehityksen, polttoaineiden ja päästöoikeuden hintanäkymien sekä uusien siirtoyhteyksien johdosta hintariskit ovatkin nyt kallellaan vastakkaiseen suuntaan kuin vuosi sitten.

Säänkuvan ja vesitilanteen kehitys

Viime vuonna sähkömarkkinoiden hintakehityksen merkityksellisin ajuri oli ennätysmärkä, poikkeuksellisen lämmin ja tuulinen alkuvuosi. Vuoden 2020 kahdeksan ensimmäisen viikon aikana pohjoismainen vesitilanne vahvistui yli 30 TWh:n pitkän ajan ennätystasoille. Kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen viikon aikana vesitilanne on puolestaan heikentynyt noin 19 TWh:lla. Merkittävä käänne tapahtui aivan vuoden 2020 lopulla, kun meteorologien sääennusteisiin ilmestyi merkkejä suursäätilan muutoksesta. Siperian yllä tapahtuneen äkillisen stratosfäärin lämpenemisen myötä yläilmakehän polaaripyörteen nähtiin heikkenevän. Sen seurauksena heikkenivät myös länsivirtaukset ja matalapainetoiminta. Alkuvuonna Skandinavian sää onkin pysynyt pidempään enimmäkseen kylmänä ja kuivana. Muutos loppusyksyn poikkeuksellisen lämpimästä säänkuvasta oli äkillinen ja jyrkkä, ja niin spot- kuin johdannaismarkkinoiden reaktiot ovat olleet sen mukaisia.

Skandinavian sään luontainen vaihtelu Atlantin valtameren ja Venäjän mantereen välissä on suurta. Vaihtelua on koettu myös alkuvuonna, mutta yleiskuvaltaan sää on kuitenkin ollut korkeapainevoittoista eli kuivaa, kylmää ja verraten vähätuulista, minkä johdosta hydrobalanssin ylijäämästä merkittävä osa on nyt sulanut. Ylijäämästä johtuen johdannaismarkkinoiden sääherkkyys on ollut edelleen verraten suurta. Kuitenkin lumimäärien Norjan vuoristossa arvioidaan olevan tänä vuonna selvästi viime vuoden ennätysmääriä niukempia, mikä tukee spot-hintakehitystä.

Pohjoismaisen vesitilanteen kehitys (Norja ja Ruotsi) vuodesta 2006. Hydrobalanssin ero (TWh) suhteessa pitkän ajan normaalin (0-taso). Data: SKM Syspower.

Sähkönkulutus ja spot-hintakehitys

Vuosi 2020 oli ennätyssateinen ja lämmin ja kulutusta oli pienentämässä myös koronavirusepidemian vaikutukset sähkönkysyntään. Suomessa sähkön kokonaiskäyttö laskikin Energiateollisuuden tilastojen mukaan viime vuonna 6 prosenttia 81 TWh:iin. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuoden 2020 keskilämpötila oli Suomessa ennätyksellisen korkea, noin 4,8 astetta. Euroopassa vuosi 2020 oli koko sen tilastoidun ilmastohistorian lämpimin. Alkuvuonna 2021 puolestaan lämpötilat ovat olleet esimerkiksi Turun seudulla tammikuussa vuosien 1981–2010 ilmastollisen vertailukauden keskiarvon tuntumassa ja helmikuussa asteen verran keskiarvon alapuolella.

Alkuvuoden keskimääräiset spot-hintatoteumat ovat olleet selvästi viime vuotta korkeammat eli systeemihinnan osalta 45 €/MWh ja Suomen aluehinnan osalta reilut 52 €/MWh (tilanne maaliskuun alkupuolella). Korkeampaan systeemihintatoteumaan on ollut vaikuttamassa sään ohella sähkön siirtoyhteyksien viime vuotta parempi toiminta, mukaan lukien joulukuussa käyttöön otettu uusi Nordlink-yhteys Norjan ja Saksan välille. Vuoden loppupuolella käyttöön otettavan Norjan ja Iso-Britannian välisen merikaapelin odotetaan nivovan spot-hintatasoja entistä tiiviimmin yhteen myös brexitin tehneen saarivaltakunnan kanssa.

Pohjoismaisen systeemihinnan (SYS) ja Suomen/Helsingin aluehinnan (FI) kehitys edellisen 12 kk:n ajalta (tuntihintojen kuukausikeskiarvot). Data: Nord Pool Spot.

Johdannaishintakehitys

Viimeisen reilun 12 kuukauden aikana johdannaishintojen muutokset ovat olleet jyrkkiä. Alkuvuonna 2020 systeemijohdannaisten ja polttoaineiden hinnat olivat laskussa säätekijöiden ja koronaepidemian johdosta. Vasta huhtikuun mittavat politiikkatoimet erityisesti keskuspankkien tahoilta sekä odotukset sulkutilarajoitusten asteittaisista purkamisista vakauttivat hintatasoa. Toinen jyrkkä systeemihintojen laskuvaihe koettiin syksyllä poikkeuksellisen lämpimän sään ja koronpandemian uuden kiihtymisen myötä. Vuoden loppupuolella hintataso lähti toipumisliikkeeseen, joka on selitettävissä polttoaineiden hintojen ja päästöoikeuden hinnan tasaisena jatkuneella nousulla. Kivihiilen ja varsinkin maakaasun hintojen jyrkkää nousua taustoitti Aasiassa La Nina -sääilmiön viilentämä sää. Odotukset koronarokotusten alkamisesta kohottivat hyödyke- ja finanssimarkkinoiden tunnelmia.

Tällä hetkellä sähkömarkkinoiden hintanäkymät ovat varsin erilaiset kuin vuosi sitten. Erityisesti polttoaineiden hinnoissa on nähty merkittävää toipumista. Elpymisodotukset ovat heijastuneet varsin selvästi raakaöljyn hintatasoon, joka on lähes tuplaantunut marraskuun alusta, ja edelleen maakaasun hintaan. Samalla finanssimarkkinatoimijoiden huolipakkiin onkin ilmestynyt mahdollinen talouden ylikuumeneminen varsinkin Yhdysvalloissa, jossa vauhtia antaa jättimäinen koronaelvytyspaketti. Kun globaalisti taustalla ovat jo viime vuoden elvytyspaketit ja mittavat keskuspankkitoimet, ei inflaation voimistumisen mahdollisuutta voi ohittaa olankohautuksella. Myös systeemijohdannaishintojen ero esimerkiksi Saksan hintoihin on hyvin leveä. Vesitilanteen normalisoitumisen oletuksella eron oletetaan kaventuvan. Lisäksi Saksassa suljetaan jäljellä olevista kuudesta ydinvoimalaitoksesta kolme vuoden loppuun mennessä ja loput kolme vuoteen 2022 mennessä.

Hintariskit ovat olleet nousun suuntaan kallellaan myös päästöoikeusmarkkinoiden osalta. EU on asettanut tavoitteeksi kasvihuonekaasujen vähintään 55 %:in vähennyksen vuoteen 2030 mennessä. EU-komission on kesäkuuhun mennessä määrä arvioida kaikkia ohjauskeinoja. Sähkömarkkinoiden osalta EU-päästökauppajärjestelmään tehtävät mahdolliset tarkistukset ovat markkinoiden erityisen mielenkiinnon ja spekulaation kohteena, ja päästöoikeuden hinnassa on jo alkuvuoden aikana kiivetty uusille tasoille.

Suomen aluehintaisten vuosituotteiden (SYS+SYHEL) hintakehitys. Kuukauden viimeisen päivän päätöshinnat edellisen 12 kuukauden ajalta. Data: SKM Syspower.

Kotimaiselle aluehintakehitykselle merkityksellistä on pitkään rakenteilla olleen Olkiluoto 3 -ydinreaktorin valmistumisaikataulu. Elokuussa markkinoille välitetyn aikataulun mukaan reaktori pitäisi saada säännölliseen sähkötuotantoon helmikuun lopusta 2022. Laitoksen tilaaja TVO on asettanut tavoitteeksi, että polttoaineen lataus voisi tapahtua maaliskuussa 2021. Tammikuisen STUK:in kolmannesvuosiraportin mukaan OL3-laitosyksiköllä on kuitenkin polttoaineen latausvalmiuden kannalta vielä jonkin verran kesken olevia asioita. Tämän kirjoitushetkellä ei ole tietoa, pysytäänkö elokuussa ilmoitetussa aikataulussa vai ei.

Sanastoa

Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.

Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.

Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin välinen ero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia.

Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.