Taloyhtiö nappasi hukkalämmön talteen poistoilmalämpöpumpulla

Turkulainen kerrostaloyhtiö hankki Turku Energialta poistoilmalämpöpumpun palvelusopimuksella, minkä myötä sen kaukolämmön tarve väheni yli puolella. Malli mahdollistaa järjestelmän käyttöönoton ilman suurta alkuinvestointia.

Asunto Oy Topiaantupa on kahden kerrostalon muodostama taloyhtiö Turun Nättinummessa. Kuutisen vuotta sitten taloyhtiössä alettiin miettiä, mikä lämmitysmuoto olisi jatkossa järkevin.

– Nättinummessa toimi energiatyöryhmä, joka arvioi eri lämmitysvaihtoehtoja, kuten maalämpöön siirtymistä tai kaukolämmössä jatkamista. Tällöin esiin nousi myös poistoilmalämpöpumpun eli PILPin hyödyntäminen, mutta ajatuksesta luovuttiin ison alkuinvestoinnin takia, kertoo isännöitsijä Jesse Virtamo Nättinummen Isännöinti Oy:stä.

Topiaantuvassa kaukolämpö ja sähkö on jo pitkään hankittu Turku Energialta. Neljä vuotta sitten taloyhtiölle tarjoutui tilaisuus laajentaa yhteistyötä ja hankkia poistoilman lämmöntalteenotto matalalla kynnyksellä.

– Topiaantupa lähti mukaan pilottihankkeeseen, jossa se hankki PILP-järjestelmän palvelusopimuksella. Se tarkoittaa, että me asennamme laitteiston sekä vastaamme sen valvonnasta ja ylläpidosta 15 vuoden ajan. Tämä tuo taloyhtiölle huolettomuutta ja ennakoitavuutta, sanoo Turku Energian avainasiakaspäällikkö Tommy Rönnqvist.

Perinteisessä lämmitysjärjestelmässä talon katolla oleva poistoilmapuhallin imee huoneistoista lämmintä ilmaa ja puhaltaa sen ulos. PILP-ratkaisussa poistoilman lämpö otetaan talteen ja kierrätetään uudelleen rakennuksessa.

– Kun poistoilmasta saatava lämpö hyödynnetään uudelleen, kaukolämmön tarve pienenee. Tämä parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja vähentää kokonaiskulutusta ilman, että asumismukavuus kärsii, Rönnqvist sanoo.

Järkevää lämmitystä automaatiolla

Topiaantuvassa PILP-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2023. Asukkaille asennusprojekti oli lähes huomaamaton, sillä ilmanvaihtoon, lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen tuli vain lyhyitä katkoksia kytkentöjen aikana. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Asko Visuri kiittelee toimivaa kommunikointia ja ripeää reagointia palautteeseen.

– Pian järjestelmän asennuksen jälkeen asukkailta tuli palautetta vedon tunteesta asunnoissa, mutta ongelma korjattiin ilmanvaihtoa säätämällä. Pilottihanke sujui hyvin, ja niin Turku Energia kuin isännöitsijäkin pitivät hallituksen ajan tasalla projektin etenemisestä, Visuri sanoo.

Taloyhtiö hankki asennuksen yhteydessä erillisinvestointina jokaiseen huoneistoon etäluettavat lämpötila-anturit. Anturien tuottama tieto ohjaa automaatiota ja pitää lämmityksen tasaisena koko talossa.

– Automaatio optimoi lämmitystä ja tuo säästöjä lämmitykseen. Etäluettavat anturit helpottavat myös arkea. Jos asukas vaikkapa kertoo, että hänen asuntonsa on kylmä, huoneiston lämpötilan voi tarkistaa saman tien etänä ja mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida heti, Virtamo valaisee.

PILP korvasi yli puolet taloyhtiön kaukolämmöstä

Kahden lämmityskauden aikana PILP-järjestelmä on tuonut Topiaantuvalle merkittävää säästöä.

– Taloyhtiön vuosittainen lämmöntarve on noin 550 megawattituntia, joista PILP-järjestelmä tuotti viime vuonna noin 300 megawattituntia eli yli puolet koko taloyhtiön lämmitysenergiasta. Lämpöpumppu hoitaa lämmityksen pitkälle syksyyn ennen kuin kaukolämpöä tarvitaan, joten kustannussäästöt ovat tuntuvat, Virtamo toteaa.

Hän näkee, että PILP-järjestelmä sopii laajasti erilaisiin kerrostalotyyppeihin.

– Käytännössä poistoilmalämpöpumppua voi suositella lähes kaikkiin kohteisiin, joissa on koneellinen ilmanpoisto. Erityisen hyvin ratkaisu sopii Topiaantuvan kaltaisiin pistetaloihin, joissa koko rakennus on yhden poistoilmakoneen takana, Virtamo sanoo.

Taloyhtiössä aiotaan jatkaa energiatehokkaalla polulla myös tulevaisuudessa.

– Asukkaina olemme PILP-hankkeeseen ja sen tuomaan hyötyyn erittäin tyytyväisiä. Aiomme jatkaa energiatehokkaita toimia asumisviihtyvyyttä unohtamatta. Topiaantuvassa on kaiken A ja O, että asukkaat viihtyvät. Silloin taloyhtiökin voi hyvin, puheenjohtaja Visuri sanoo.

– Edessä on julkisivu- ja vesikattosaneeraus, mikä parantaa lämmöneristävyyttä ja pienentää lämmitystarvetta entisestään. Kun ottaa huomioon tämän sekä kustannustehokkaan PILP-palvelusopimusmallin, aiemmin harkinnassa ollut maalämpöön siirtyminen ei ole enää taloudellisestikaan katsoen perusteltua, Virtamo jatkaa.

Rönnqvist muistuttaa, että energiatehokkuutta parantavilla ratkaisuilla on iso merkitys myös laajemmassa mittakaavassa.

– Me Turku Energiassa tähtäämme päästöjen vähentämiseen paitsi omilla suorilla toimillamme myös asiakkaidemme energiankulutusta tehostamalla. Isossa kuvassa tämänkaltaisten ratkaisujen vaikutus näkyy energiantuotannossa, kun tarve polttoon perustuvalle lämmöntuotannolle pienenee.