Suomessa sähköautoihin siirrytään hybridien kautta

Suomen sähköautokanta kasvaa kohisten.  Kun täyssähköautojen tarjonta kasvaa entisestään ja akkutekniikka kehittyy, tulee latauspisteestä kiinteistöjen vakiovaruste.

Suomessa on maailman eniten rekisteröityjä ajoneuvoja asukasta kohti. Liikenne kattaa kaikista kasvihuonepäästöistämme 20 prosenttia, josta tieliikenteen osuus on 90 prosenttia. Vaikka sähköautojen markkinaosuus on meilläkin vielä pieni, suunta uutta kohti on selvä: Suomen sähköautokanta kasvoi vuoden aikana 136 prosentilla.

Euroopassa miljoonan myydyn sähköauton raja rikottiin elokuussa 2018. Kiinassa määrä saavutettiin jo edellisenä vuonna. Kansainvälisellä tasolla kaikista sähköautoista täysin sähköllä kulkevia on 60 prosenttia. Suomessa osat ovat toisin päin: syyskuussa meillä oli reilut 13 000 sähköautoa, joista täyssähköautoja oli vain 16 prosenttia. Suomen kansallisena tavoitteena on yltää 250 000 sähköauton määrään vuonna 2030 ja siirtyä täysin päästöttömään tieliikenteeseen vuoteen 2045 mennessä. Tavoite perustuu Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraporttiin, joka on luovutettu liikenne- ja viestintäministeriöön.

- Nähdäkseni Suomessa myyntiä eivät hidasta kuluttajien asenteet vaan ennemminkin sähköautojen hinnat. Uskon, että sitä mukaa kun markkinoille tulee enemmän polttomoottoriautojen kanssa samassa hintaluokassa olevia sähköautoja, myös niiden määrä tulee kasvamaan. Esimerkiksi Norjassa nykyään joka kolmas myyty auto on sähkökäyttöinen, minkä taustalla ovat monenlaiset taloudelliset kannustimet, sanoo Turku Energian myyntijohtaja Harri Salo.

Lataus ei ole ongelma

Yksi kuluttajia eniten askarruttavista seikoista täyssähköauton hankinnassa ovat latausmahdollisuudet. Syyskuussa 2018 julkisia latauspisteitä oli Suomessa 1 811 kappaletta. Latauspaikoista puolet sijaitsee pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun alueilla. Hallituksen tavoitteena on, että julkisia latauspisteitä on 25 000 kappaletta vuonna 2030. Harri kuitenkin uskoo, että tulevaisuudessakin autot ladataan pääasiassa kotona.

- Jo nyt meille tulee miltei päivittäin kyselyitä latauspisteiden asennuksen tiimoilta. Jos kuluttajalla on halu vaihtaa sähköautoon, lataus ei ole ongelma, oli kyse sitten omakotitalosta tai taloyhtiöstä. Meiltä homma hoidetaan avaimet käteen -periaatteella, eli ensin kartoitamme asiakkaan tarpeet ja niiden mukaan valitaan asennettavat latauslaitteet, Harri kertoo.

Tulevaisuuden virta tienpinnasta?

Autojen lataamiseen on kehitteillä myös täysin uudenlaisia ratkaisuja. Ruotsissa avattiin tänä vuonna maailman ensimmäinen sähköinen maantie. Kahden kilometrin mittaiseen tieosuuteen on upotettu kisko, joka lataa ajon aikana siihen fyysisesti yhteydessä olevaa ajoneuvoa.

Täysin ”langattoman” induktiolataamisen kokeilu käynnistyy Salossa, missä Salon kaupunki ja Magment UG ovat tehneet aiesopimuksen pilottihankkeesta koskien bussien ja sähköautojen langatonta latausta. Ideana on tiehen upotettava latauslaite, joka lataa sen kohdalle - vaikkapa liikennevaloihin - pysähtyneen auton. Tulevaisuudessa tekniikka mahdollistaa auton lataamisen jopa 80 kilometrin tuntivauhdissa.

- On mahdollista, että joskus tulevaisuudessa autot latautuvat ajon aikana, eikä erillisiä latauspisteitä edes tarvita. Toistaiseksi kuitenkin johdollinen lataus on se juttu, Harri toteaa.

Sähköisen liikenteen pioneerit

Turussa kuljetaan eturintamassa myös sähköisen joukkoliikenteen puolella. Syksyllä 2016 lentoaseman ja sataman välillä aloitti Suomen ensimmäinen kokonaan sähköistetty bussilinja. Vuosittain linjalla matkustajia on puoli miljoonaa.

- Turun sähköbussit saavat virtansa Turku Energian latauspisteiltä, jotka sijaitsevat sekä satamassa että lentoasemalla. Bussin lataaminen kestää vain viidestä kymmeneen minuuttia, joten sähköistäminen ei vaikuta myöskään aikatauluihin, Harri kertoo.

Turkulaiset eivät kuitenkaan voi kehuskella joukkoliikenteellään vielä kansainvälisissä piireissä. Vuonna 2017 Kiinan teillä kulki 385 000 sähköbussia, mikä oli 99 prosenttia kaikista maailman sähköbusseista.