Sähkömarkkinakatsaus 17.11.2020

pari naista on pöydän ääressä kannettavien tietokoneiden kanssa
25.11.2020

SPOT-HINTAKEHITYS

Alkusyksystä pohjoismainen systeemihintataso toipui hieman kuivemman sään vuoksi kesän ennätysalhaisilta tasoilta. Sateinen, tuulinen ja huomattavasti normaalia lämpimämpi sää on painanut marraskuun alkupuoliskolla systeemihinnan muutamien eurojen hintatasolle. Vesialtaat Norjassa ovat alkuvuoden sateiden jäljiltä käytännössä täynnä ja lisäsateet johtavat tällä hetkellä pakkoajoihin. Suomen aluehinta on alkusyksystä toteutunut selvästi systeemihintaa korkeampana pääosin Loviisan ja Ruotsin ydinvoimalaitosten huoltojen takia. Nykyisenkaltaisessa äärimmäisessä vesitilanteessa Nord Pool -alueen sisäiset rajasiirtoyhteydet eivät myöskään ole kapasiteetiltaan riittävät ja hyvin toimivat hintaerojen tasaamiseen.

Lokakuussa systeemi-spot toteutui keskimäärin hintaan 14,63 €/MWh, mikä oli lähes 22,5 €/MWh vuoden-takaista tasoa alempi (-60,5 %). Suomen aluehinta toteutui selvästi korkeampana eli lokakuussa keskimää-rin tasoon 31,08 €/MWh, mikä oli reilut 15 €/MWh vuodentakaista vähemmän (-33 %). Marraskuun alku-puoliskolla Suomen aluehinta on toteutunut vuodenaikaan nähden matalana eli keskimäärin tasolla 22,3 €/MWh ja systeemihinta huomattavan alhaisena eli tasolla 5,4 €/MWh.

Pohjoismaisen systeemihinnan (SYS) ja Suomen/Helsingin aluehinnan (FI) kehitys edellisen 12 kk:n ajalta (tuntihintojen kuukausikeskiarvot). Data: Nord Pool Spot.

JOHDANNAISHINNAT

Elo-syyskuussa johdannaishinnat olivat nousussa kuivemman säänkuvan ja korkeamman spot-hintatason myötä. Lokakuun alkupuolelta systeemihinnat ovat kuitenkin olleet jyrkässä laskussa. Pääasiallinen syy laskuun löytyy leudosta ja runsassateisesta säästä, joka on lisännyt vesivoimantuottajien ajopaineita. Pidemmät sääennusteet ovat myös lupailleet leutoa talvea ja heikentäneet markkinatoimijoiden hintaodotuksia. Syksyn aikana koronatilanteen nopea paheneminen eri puolilla Eurooppaa on myös selvästi heikentänyt markkinoiden virettä.

Tukkumarkkinoiden johdannaishintakehitys Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL) vuosituotteille 2021-2023. Kuukauden viimeisen päivän päätöshinnat edellisen 12 kuukauden ajalta. Data: SKM Syspower.

ALUEHINTAERO

Vuoden 2020 tammi-lokakuun keskimääräinen aluehintaero oli noin 16,5 €/MWh eli 10,9 €/MWh edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Poikkeuksellisen hyvän vesitilanteen painama systeemihintataso ei välity täysimääräisesti Suomeen. Vesitilanne on painanut voimakkaasti Norjan aluehintoja, mutta fyysisten siirtoyhteysrajoitteiden vuoksi selvästi vähemmän muiden Nord Poolin hinta-alueiden hintoja.

Suomen sähköomavaraisuudelle ja aluehintaerokehitykselle merkityksellistä olisi pitkään rakenteilla olleen Olkiluoto 3 -ydinreaktorin valmistuminen. Viimeksi elokuun lopussa markkinoille välitettiin arvio käyttöönoton viivästymisestä peräti yhdeksällä kuukaudella aiemmin tiedotetusta. Tuoreimman viivästysilmoituksen mukaan reaktori pitäisi saada säännölliseen sähkötuotantoon helmikuussa 2022. OL3-epävarmuus, historiallisen hyvä vesitilanne, korkea aluehintaerototeuma ja siirtoyhteyskapasiteetin ongelmat ovat nostaneet voimakkaasti varsinkin kuluvan ja ensi vuoden aluejohdannaisten hintoja.

Vuosituotteen 2021 hintakehitys ja Suomen tukkuhinnan jakaantuminen systeemi- ja aluehintajohdannaisen osuuksiin edel-lisen 12 kuukauden ajalta. Laskettu kuukauden viimeisen päivän päätöshinnoista. Data: SKM Syspower.

SANASTOA

Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.

Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.

Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin välinen ero. Ero syntyy, kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia

Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.