Sähkömarkkinakatsaus 13.08.2020
Spot-hintakehitys
Pohjoismainen vesitilanne on historiallisen hyvä, sillä alkuvuosi oli hyvin sateinen, poikkeuksellisen lämmin ja hyvin tuulinen. Norjan vuoristossa sateet tulivat enimmäkseen lumena. Kesäkaudella runsaat sulamisvirtaamat ovat täyttäneet vesialtaita vauhdilla. Lisäksi useat siirtoyhteyksien vikaantumiset sekä rajoitukset ovat painaneet Norjan aluehintoja, ja samalla pohjoismaista systeemihintaa, pitkin kevättä ja kesää. Tämä on rajoittanut voimakkaasti sähkön siirtomahdollisuuksia Norjasta Keski-Eurooppaan ja Ruotsiin.
Heinäkuussa systeemi-spot toteutui keskimäärin hintaan 2,35 €/MWh, mikä oli peräti 32,80 €/MWh vuodentakaista tasoa alempi (-93 %). Suomen aluehinta oli selvästi korkeampi eli heinäkuussa keskimäärin tasolla 20,21 €/MWh. Tämä oli 25,70 €/MWh vuodentakaista vähemmän (-56 %). Ydinvoimahuoltojen ja vähätuulisen sään vuoksi Suomen aluehinta on elokuun alkupuoliskolla kuitenkin ollut noin 37,5 €/MWh eli selvästi heinäkuuta korkeampi.
Johdannaishinnat
Sähkön johdannaishinnat laskivat voimakkaasti alkuvuonna säänkuvan ja sähköntuotannossa käytettävien polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen laskun takia. Lasku oli erityisen jyrkkää maaliskuussa, sillä koronavirusepidemian vuoksi otettiin käyttöön rajoitustoimia ja epävarmuus lisääntyi.
Jo huhtikuussa finanssimarkkinoiden johdannaishinnat kuitenkin nousivat varsin jyrkästi elvytystoimien vauhdittamana. Markkinoilla alettiin hinnoitella suhteellisen nopeaa irtautumista ainakin osasta poikkeustoimia. Loppukesästä koronatilanteen paheneminen on heikentänyt jonkin verran markkinoiden virettä, mutta vesitilanteen muutokset ovat kuitenkin erityisesti lähipään systeemijohdannaishintojen tärkein ajuri.
Aluehintaero
Vuoden 2020 tammi–heinäkuun keskimääräinen aluehintaero oli noin 13,5 €/MWh eli vajaat 11 €/MWh edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Poikkeuksellisen hyvän vesitilanteen painama systeemihintataso ei välity täysimääräisesti Suomeen, sillä Nord Pool -alueen eri hinta-alueiden välillä on fyysisiä siirtoyhteysrajoitteita.
Pitkään rakenteilla olleen Olkiluoto 3 -ydinreaktorin valmistuminen on merkityksellistä maan sähköomavaraisuudelle ja aluehintaerokehitykselle. Viimeksi heinäkuun alussa markkinoille kerrottiin väliaikatietona arvio käyttöönoton viivästymisestä parilla kuukaudella aiemmin tiedotetusta. Nyt reaktori pitäisi saada säännölliseen sähkötuotantoon toukokuun lopusta 2021. Toimittajakonsortiolta odotetaan tarkempia tietoja projektin loppuaikataulusta elokuussa. OL3-epävarmuus, erittäin hyvä vesitilanne ja siirtoyhteyksien ongelmat ovat nostaneet voimakkaasti erityisesti kuluvan ja ensi vuoden aluejohdannaisten hintoja.
Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.
Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.
Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin välinen ero. Ero syntyy, kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia
Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.