Sähköistyminen lisää joustavuutta

Suomessa otetaan energiantuotannossa isoja askelia kohti sähköistymistä, kun energiayhtiöt luopuvat asteittain polttoon perustuvista ratkaisuista. Syksyllä käyttöön otettava Turku Energian Pääskyvuoren 60 megawatin sähkökattila lisää fossiilitonta kaukolämmön tuotantoa.

Energiantuotannon sähköistymisellä tarkoitetaan tuotantoa, joka ei perustu polttoon, kuten biopolttoaineiden tai kevyen polttoöljyn käyttöön. Siinä sähköä tuotetaan esimerkiksi tuuli-, aurinko- ja ydinvoimalla ja lämpöä puolestaan sähkökattila- ja lämpöpumppuratkaisujen avulla. Sähköistyminen on yksi merkittävimmistä energia-alan muutoksista, ja Turku Energia on vahvasti kehityksessä mukana.

Suomessa kaukolämmöstä tuotetaan kahdeksan prosenttia sähkökattiloilla, ja osuus kasvaa koko ajan. Kaukolämmön tuotannossa sähköistyminen merkitsee sähkökattiloiden ja lämpöpumppujen ohella lämpövarastoinnin hyödyntämistä sekä hukkalämmön tehokasta talteenottoa. Uusia ja jo pilotointivaiheessa olevia ratkaisuja ovat esimerkiksi suuria sähkökattiloita käyttävät Power-to-Heat-laitokset ja pienydinvoimalat. Sähkökattiloiden kokonaisteho voi Suomessa kasvaa arvioiden mukaan noin 6 000 megawattiin vuoteen 2040 mennessä.

Päästötöntä lämmöntuotantoa

Turku Energian lämmönhankintapäällikkö Ilkka Syrjälä kertoo, että lämmöntuotannon sähköistymisen päätavoite on hiilineutraali lämmöntuotanto niin Suomessa kuin alueellisestikin. Sähköistymisen yhtenä haasteena on kantaverkon kapasiteetin riittävyys. Syrjälä toteaa, että lämmöntuotannon sähköistyminen kuluttaa enemmän sähköä, ja toisaalta teollisuudenkin kulutus on kasvussa. Liikenteen sähköistymiseen tarvitaan myös sähköä, minkä lisäksi datakeskukset vievät ison siivun maamme sähköntuotannosta.

– Kantaverkossa reservimarkkina pitää huolen siitä, että sähkön tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa ja kulutuksen kasvu on otettu huomioon, Syrjälä vakuuttaa ja korostaa kotimaisilla energialähteillä tuotetun sähkön omavaraisuutta.

Sähköistyminen kasvussa

Vuonna 2025 ei-polttaviin teknologioihin perustuvan kaukolämmön osuus Turku Energian tuotannosta oli 42 prosenttia. Osuus koostui sähkökattiloilla ja lämpöpumpuilla tuotetusta lämmöstä. Viime vuodelle asetettu 95 prosentin tavoite uusiutuvilla energialähteillä, sähkökattiloilla tai hukkalämmöllä tuotetulle kaukolämmölle saavutettiin loppuvuodesta. Saavutuksesta voi olla ylpeä, koska matkaan lähdettiin vuonna 2017, jolloin uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin kaukolämmöstä 34 prosenttia.

– Nyt meillä on käytössä kaksi sähkökattilaa, joiden yhteiskapasiteetti on 60 megawattia. Tilanne muuttuu huomattavasti, kun syksyllä 2026 otetaan käyttöön Pääskyvuoren sähköaseman 60 megawatin sähkökattila. Monipuolinen lämmöntuotantokapasiteetti tuo joustavuutta tuotantoon, millä voidaan markkinaehtoisesti tasata myös sähköverkon vaihtelevaa kuormaa, Syrjälä toteaa.

Muutoksen perustana onkin se, että tuotantoa voidaan optimoida ja tuottaa lämpöä sähkön edullisina hinta-aikoina, kun esimerkiksi tuulisena päivänä tuulisähkön hinta voi olla jopa negatiivista.

– Aiomme jatkossakin tuottaa kaukolämpöä luotettavasti, ja teemme edelleen töitä hinnan laskemiseksi. Haluamme myös tuottaa lämpöä mahdollisimman vähäpäästöisesti ja omavaraisesti, Syrjälä tiivistää.