Pörssisähkön kanssa säästää pienelläkin kulutusjoustolla – näin arkiset valinnat vaikuttavat sähkölaskuun

Noin kolmasosa suomalaisista kotitalouksista käyttää pörssisähköä, mutta kulutustottumuksissa on eroja. Tässä artikkelissa kaksi asiakastamme kertoo, kuinka he käyttävät pörssisähköä ja miksi. Yksi tehokkaimmista tavoista säästää on kulutuksen ajoitus pörssisähkön edullisille ajankohdille.

Turku Energian asiakas Frida Silén asuu puolisonsa ja pian 1-vuotiaan lapsensa kanssa Paraisilla 220 neliömetrin omakotitalossa, joka lämpiää maalämmöllä. Lapsiperhearjen keskellä sähkönkulutusta ei tule säännöllisesti seurattua, vaan Silén kertoo käyttävänsä sähköä tarpeen mukaan. Pyykkikone pyörii perheessä ahkerasti ja myös lämmintä vettä kuluu arjessa moneen askareeseen.

– Jos pyykkiä tai likaisia astioita on paljon, pesen useamman koneellisen kerralla, enkä oikeastaan mieti, kuinka kauan olen suihkussa tai paljonko käytän lämmintä vettä. Epäilen, että olen liian mukavuudenhaluinen kulutukseni tarkkaan seuraamiseen, Silén kertoo.

Silénin kotitaloudessa sähköä kuluu vuodessa noin 12 000 kWh. Tarpeen mukaisesta kulutuksesta huolimatta Silénin sähkölaskuissa ei ole suuria heittoja, vaan pörssisähkön keskihinta pysyttelee melko tasaisena.

– Läheiseni kertovat minulle, jos sähkön hinta on todella korkea, jolloin tiedän vähentää sähkön käyttöä, hän sanoo.

Yrjö Kujala puolestaan asuu puolisonsa ja aikuisen tyttärensä kanssa 230 neliömetrin kokoisessa omakotitalossa Liedossa. Koti lämpiää suoralla sähkölämmityksellä, jota täydentää kaksi ilmalämpöpumppua. Talvisin lämpöä ja tunnelmaa luo myös varaava takka.

Toisin kuin Silén, Kujala kertoo seuraavansa sähkön hintaa säännöllisesti sekä optimoivansa kulutusta arkisilla valinnoilla.

– Käytän sähköä asumisen ja elämisen tarpeisiin, mutta pyrin ajoittamaan suurimpia kulutuksia pörssihintojen mukaan edullisimmille hetkille. Ohjaan esimerkiksi lämminvesivaraajan menemään päälle verkkoyhtiön yösähköohjauksella sekä ajastan sähköauton lataamisen aamuyön edullisille jaksoille. Sähkökiukaan ja -uunin lämmittämistä pyrin mahdollisuuksien mukaan välttämään pörssisähkön kalleimpien hetkien aikana, hän kertoo.

Kulutusjousto hyödyttää sekä kuluttajaa että yhteiskuntaa

Kujalan harjoittama ajastus on hyvä esimerkki kulutusjoustosta. Kulutusjoustolla tarkoitetaan sähkönkäytön siirtämistä kulutushuippujen ulkopuolelle eli sellaisiin hetkiin, jolloin pörssisähkö on edullista. Tyypillisesti sähkön hinta on korkeimmillaan aamuisin ja iltaisin, jolloin sähköä kulutetaan eniten, kun taas aamuyöllä sähkö on usein selvästi halvempaa.

Kuluttajalle kulutusjousto näkyy säästönä sähkölaskussa, mutta toimilla on myös yhteiskunnallista merkitystä. Modernissa sähköjärjestelmässä kulutuksen ja tuotannon on oltava jatkuvasti tasapainossa, jotta sähköverkko toimii häiriöttä. Kulutusjousto tasoittaa kulutushuippuja ja vähentää verkon kuormitusta, mikä auttaa varmistamaan sähkön riittävyyden myös silloin, kun tuotanto on tavallista vähäisempää. Uusiutuvan tuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, yleistyessä kulutusjouston merkitys korostuu entisestään.

Yksinkertaisimmillaan kulutusjousto tarkoittaa laitteiden manuaalista ajastamista pörssisähkön edullisille hetkille. Monissa kodin laitteissa, kuten esimerkiksi lämminvesivaraajissa ja sähköauton latureissa, on valmiina ajastustoiminto, jolla käyttöajankohta voidaan siirtää yöaikaan. Tämä edellyttää, että kuluttaja seuraa pörssisähkön varttihintoja ja säätää asetuksia niiden mukaan. Reaaliaikaista hintatietoa voi tarkastella esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksesta.

Automatiikka avuksi optimointiin

Kulutuksen optimoinnin voi halutessaan ulkoistaa myös kokonaan laitteille. Markkinoilla on nykyisin useita älykkäitä sovelluksia, laitteistoja ja releitä, jotka ohjaavat sähkönkäyttöä automaattisesti pörssisähkön hintavaihteluiden mukaan. Tällöin laite käynnistyy automaattisesti edullisten varttien aikana ja kytkeytyy pois päältä, kun käyttäjän asettama hintaraja ylittyy. Nykyiset optimointilaitteet pystyvät myös ennakoimaan hintojen vaihtelua, jolloin kuluttajan ei tarvitse seurata pörssisähkön hintoja jatkuvasti.

Älykkäitä optimointilaitteita voi hyödyntää kotona eniten sähköä kuluttavien laitteiden, kuten lämmityksen tai lämminvesivaraajan, ajastuksessa. Parhaimmillaan optimointi tuo konkreettisten säästöjen lisäksi lisää asumismukavuutta ja joustavuutta arjen sähkönkäyttöön.

Kenelle kulutuksen optimointi sopii?

Vuonna 2025 Nord Poolin keskimääräinen spot-hinta Suomen hinta-alueelle oli 5,08 snt/kWh sisältäen arvonlisäveron. Kujalalla keskihinta puolestaan oli 4,40 snt/kWh* ja Silénillä 5,44 snt/kWh*. Viime vuonna optimoiden kuluttava Kujala säästi siis noin 13 % sähkön hinnassa, kun taas tarpeen mukaan kuluttava Silén maksoi sähköstään noin 7 % keskihintaa enemmän.

Manuaalinen optimointi sopii erityisesti heille, jotka ovat valmiita seuraamaan pörssisähkön vaihtelua ja ajoittamaan kulutusta edullisiin hetkiin. Automatiikkaan perustuvat optimointiratkaisut puolestaan tarjoavat vaihtoehdon heille, joilla ei ole aikaa tai kiinnostusta seurata sähkön hintoja itse.

Lopulta sekä kuluttajien että sähköyhtiöiden yhteinen tavoite on, että sähköä käytetään fiksusti ja vain tarpeeseen. Jos pörssisähkön seuraaminen tai optimointilaitteiden hankinta ei innosta, on säästö usein mahdollista myös järkevällä kulutuksella. Arkea tukevat valinnat, kuten energiatehokkaiden laitteiden hankinta ja omien kulutustottumusten tarkastelu, auttavat vähentämään sähkönkäyttöä. Tärkeintä on löytää omalle taloudelle sopiva tapa hallita kulutusta.

*Hinnat eivät sisällä sähkösopimukseen liittyviä mahdollisia perusmaksuja tai myyjän marginaalia, jotka eritellään laskulle omina riveinään. Pörssisähkön keskihintaan vaikuttaa myös se, kuinka monia kodin laitteita pystyy ajastamaan.