Pitäisikö kaukolämpömarkkinat avata kilpailulle?

Kaksisuuntaisilla kaukolämpömarkkinoilla kaukolämpöyritys avaa verkkonsa asiakkaidensa tai kolmansien osapuolien tuottamalle lämmölle. Energiaa voisi kertyä vaikkapa taloyhtiön aurinkokeräimistä tai teollisuuden hukkalämmöstä. Kannattaisiko tähän ryhtyä?

Jari Kostama

Kuka?
Johtaa Energiateollisuus ry:n sähkön ja kaukolämmön tuotannon edunvalvontaa.

Vastaus:
Kyllä, jos avaamisella tarkoitetaan vallitsevaa kehittyvää tilannetta, jossa kaukolämpöyritykset ostavat
markkinaehtoisesti jo nyt noin kolmasosan myymästään lämmöstä.
Ei, jos avaamisella tarkoitetaan ostopakkoa sähköverkkoliiketoimintaa
säätelevän regulaation tapaisella mallilla.

Perustelut:

❯Kolmannes kaukolämpöyritysten myymästä lämmöstä on kolmansien osapuolten tuottamaa. On ajatusvirhe, etteivätkö kaukolämpöyhtiöt etsisi mahdollisimman edullisia lämmönlähteitä myymälleen kaukolämmölle. Tässä etsinnässä oman tuotannon ohella ostolämpö on aina relevantti vaihtoehto. Teknologiakehityksen myötä näiden lämmönlähteiden lukumäärä kasvaa ja yksikkökoko pienenee.

❯ Sinällään kaksisuuntainen kaukolämpö on hyvä juttu. Asiakkaiden omalla tuotannolla ja hukkalämmöillä voidaan korvata kaukolämpöyhtiön omaa tuotantoa. Parhaimmillaan saavutetaan kustannussäästöjen ohella myös energiatehokkuus- ja ympäristöhyötyjä. Myös kaukolämmön tunnettuus ja hyväksyttävyys paranevat.

❯Kaukolämpöverkon lakisääteinen avaaminen ei kuitenkaan ole edellytys kaksisuuntaiselle kaukolämmölle. Kaksisuuntaisuutta voidaan edistää myös kevyemmin ja
markkinaehtoisesti. Aivan olennaista on asiakkaiden ja kaukolämpöyhtiön välisen vuoropuhelun lisääminen sekä uuden teknologian käyttöönotto. Edelleen yhtiökohtaisesti on pohdittava kaksisuuntaisuuden kannalta sopivia liiketoimintamalleja.

❯Ruotsissa ja Saksassa on laajasti selvitetty kaukolämpöverkkojen avaamista. Selvitysten tulokset ovat yksiselitteisiä – verkkojen lakisääteinen avaaminen johtaa kaukolämmön hinnan nousuun. Hinnan nousu on torjuttava, sillä kaukolämpö on kovassa kilpailutilanteessa lämmitysmarkkinoilla erityisesti lämpöpumppuratkaisujen kanssa. Kaukolämpö ja sen mahdollistama sähkön yhteistuotanto on Suomen energiajärjestelmän ydin, eikä sitä tule vaarantaa tarpeettomilla lisäkustannuksilla.

Kai Mykkänen

Kuka?
Sisäministeri, joka aiemmin ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä (kok) ajoi
muutosagenttina lämpömarkkinoiden murrosta Suomeen.

Vastaus:
Kyllä. Uskon, että lämmöntuotannossa tapahtuu lähivuosina samantyyppinen
murros kuin sähkömarkkinoilla on jo toteutunut.

Perustelut:

❯Sähkön myynti vapautettiin kilpailulle vuonna 1998. Sen seurauksena meillä on nyt maailman tehokkaimmin toimivat sähkön kilpailumarkkinat. Jos sama toteutuisi kaukolämmössä, lämmityskulumme laskisivat.

❯Olennaista sekä sähkön että lämmön kulutuksessa on, mitä tapahtuu huippukulutuksen hetkinä. Teollisuuslaitokset voisivat varastoida hukkalämpöään pienemmän kulutuksen aikana ja myydä sitä kaukolämpöverkkoon kulutushuippujen aikana. Kuluttajat voisivat väistää kulutuspiikkejä säätämällä lämpöpumppunsa seuraamaan automaattisesti lämmön hintaa ja lämmittämällä vähemmän, kun lämmönkulutus on korkeimmillaan. Huipputilanteiden voimaloita ei tarvitsisi käynnistää yhtä usein kuin nyt, mikä vähentäisi hiilipäästöjä. Siten tässä on kysymys myös ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta.

❯Jotta tämä toimisi käytännössä, myös kaukolämpö pitäisi hinnoitella tunneittain kulutusmäärästä riippuen kuten sähkö, ja pitäisi luoda markkinat, joilla lämpöä ostettaisiin ja myytäisiin. Voitaisiin säätää esimerkiksi, että yli 50 000 asukasta palvelevien kaukolämpöverkkojen pitää avata verkkonsa myös muiden tuottamalle lämmölle. Teknologia automaattiseen kysynnän siirtoon on olemassa, ja sitä on testattu esimerkiksi Espoon Asunnot Oy:ssä.

❯Helsingissä suunnitellaan, että Kruunuvuoren alla oleva valtava luolasto täytetään merivedellä, ja vedestä lämpöpumppujen avulla otettavalla energialla lämmitetään koko kaupunginosa talvisin. Espoossa jo kolmannes kaukolämmöstä tuotetaan muuten kuin fossiilista polttoainetta polttamalla. Lämpöä saadaan talteen esimerkiksi jätevedenpuhdistamolta ja Jorvin sairaalasta. Tällaisia innovatiivisia ja säästäviä hankkeita saataisiin vireille nykyistä enemmän, jos kaukolämpöä olisi mahdollista myös myydä eikä vain ostaa.

❯Kaukolämpömarkkinoiden murros on mahdollista toteuttaa juuri Suomessa, koska aloimme 50 vuotta sitten rakentaa maailman tehokkainta kaukolämmön tuotanto- ja jakelujärjestelmää. Olemme siitä syystä ylpeitä. Nyt meillä on tilaisuus olla jälleen edelläkävijöitä vapauttamalla kaukolämmön tuotanto kilpailulle.

Jari Kuivanen

Kuka?
Turku Energian Lämpö-yksikön johtaja tuntee kaukolämpöasiat
kuin omat taskunsa.

Vastaus: Ei. Jos kaukolämpömarkkinoiden avaamisella
tarkoitetaan sitä, että kuka tahansa voisi tuottaa kuumaa vettä
kaukolämpöverkkoon, niin se johtaisi kustannusten
nousuun.

Perustelut:

❯Kaukolämpöverkko toimii täysin eri tavalla kuin sähköverkko, eikä siihen voida liittää tuotantoa yhtä helposti kuin sähköverkkoon. Se vaatisi suuria investointeja verkkoon ja sen hallintaan sekä lämmön siirtoon. Sähkö- ja kaukolämpöverkko eroavat toisistaan jo siinä, että sähköverkko on valtakunnallinen, mutta kaukolämpöverkko ei. Valtakunnallisen kaukolämpöverkon energiahävikki olisi todennäköisesti hirmuinen. Sähkön siirtohinnat ovat sähkön myynnin vapautumisen jälkeen nousseet, ja sama tapahtuisi kaukolämmössä

❯Jos kaukolämpömarkkinat avattaisiin, toimintaa pitäisi organisoida ja valvoa samaan tyyliin kuin sähkönjakelua nyt. Tähän tulisi perustaa omat yhtiönsä. Byrokratia lisääntyisi ja sitä kautta syntyisi lisää kustannuksia.

❯Lämmön varastointi esimerkiksi taloyhtiöissä kysynnän vaihteluita varten ei ole mahdollista taloudellisesti. Meillä Turku Energiassa on kaukolämpöverkon osana iso akkukapasiteetti, jota käytämme tunti- ja vuorokausikulutuksen tasaamiseen, jotta öljykäyttöisiä laitoksia ei tarvitse käyttää kulutushuippujen aikana. Tämä on järkevä tapa ratkaista asia. On hienoa, että Helsingissä on valmiina luolasto, jota voidaan käyttää lämpimän veden varastona, mutta vastaavan varaston louhiminen kallioon ei olisi järkevää.

❯Väite, että kaukolämmöstä on muodostunut alueellinen monopoli, jossa ei ole hintaohjausta, on ainakin Turun alueella täysin väärä. Vaihtoehtoiset lämmitysmuodot asettavat kovan haasteen kaukolämmön tuotantokustannuksille. Turun alueella tehdyt investoinnit uusiutuvaan tuotantoon mahdollistavat tulevaisuudessa varautumisen kovenevaan kilpailuun.

❯Hukkalämmön talteenottomme on jo nyt 13 prosenttia. Meillä turkulaisilla on Suomen puhtain energiaomatunto, ja aiomme jatkaa samaan suuntaan. Toivomme, että myös muut alan toimijat kertoisivat rehellisesti todellisista toimenpiteistään paremman ympäristön eteen. Energiantuotannossamme uusiutuvien polttoaineiden osuus ylittää jo tänä vuonna 50 prosenttia, ja olen varma, että pääsemme lähelle sataa prosenttia suunnitellusti.