Onko Suomi vaarassa menettää puhtaan siirtymän edut?
Suomeen on eri arvioiden mukaan suunnitteilla yli 300 miljardin euron edestä investointeja, jotka liittyvät puhtaaseen siirtymään ja vihreään teollisuuteen. Jos nämä hankkeet toteutuvat, ne voisivat kasvattaa vientiämme jopa 100 miljardilla eurolla vuodessa. Kyseessä olisi taloudellinen mahdollisuus, jonka mittaluokka on verrattavissa Norjan öljyvarojen vaikutukseen – mutta ilman fossiilisia polttoaineita.
Kun kuulin ensimmäisen kerran näistä luvuista, heitin puoliksi vitsillä kollegalle, että "tämäkin onnistutaan vielä sössimään". Valitettavasti kehityskulku näyttää siltä, ettei kommenttini ollut täysin tuulesta temmattu.
Puhdas siirtymä ei etene ilman massiivista määrää uutta sähköntuotantoa ja ennen kaikkea vahvempia sähköverkkoja. Tästä huolimatta Energiavirasto päätti kesken regulaatiokauden muuttaa sähköverkkoyhtiöiden tuottomallia tavalla, joka leikkaa sallittuja tuottoja merkittävästi.
Päätös kuulostaa ehkä kuluttajan näkökulmasta hyvältä, mutta todellisuudessa se jarruttaa investointeja juuri silloin, kun verkkoja pitäisi rakentaa ja vahvistaa ennätysvauhtia. Moni verkkoyhtiö onkin jo ilmoittanut hidastavansa investointitahtia. Hankkeet olisivat kyllä tarpeellisia, mutta rahoitus ei enää riitä.
Tilanne ei myöskään näytä hyvältä sijoittajien näkökulmasta. Suomalaisiin sähköverkkoihin investoineet tahot ovat ymmärrettävästi hämmentyneitä siitä, miten nopeasti ja yllättäen sääntelyä voidaan muuttaa. Kun heille kerrotaan tarinaa "riippumattomasta viranomaisesta, joka muutti pelisääntöjä kesken kaiken", se ei varsinaisesti lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.
Toinen merkittävä pullonkaula on luvitus. Prosessit ovat hitaita, monimutkaisia ja valitusherkkiä. Turun seudulla olen joutunut kertomaan useille datakeskus- ja vetyhankkeiden edustajille, että vaikka kiinnostus on tervetullutta, sähköä ei voida toimittaa ennen vuotta 2031, jolloin Raision uusi sähköasema valmistuu.
Moni sijoittaja ei yksinkertaisesti voi odottaa lähes vuosikymmentä. Kun Ruotsissa vastaavat hankkeet etenevät nopeammin, valinta on heille helppo.
Samaan aikaan Euroopassa käydään kovaa kilpailua siitä, minne puhtaan siirtymän suurhankkeet sijoittuvat. Osa maista on ottanut käyttöön erittäin avokätisiä tukimalleja. Jos investointien sijainti ratkaistaan tukipakettien koolla, Suomi ei ole vahvoilla. Meillä ei yksinkertaisesti ole samanlaista taloudellista liikkumavaraa.
Tämä ei ole pessimismiä tai turkulaista synkistelyä.Tämä on realismia.
Timo Honkanen
toimitusjohtaja
Turku Energia