Olet matkalla kohti hiilineutraalia lämmitystä

Jos asut Turku Energian kaukolämpöverkkoon liitetyssä talossa, olet matkalla kohti hiilineutraalia lämmitystä tekemättä mitään. Kotisi lämmitetään jo tänä vuonna 70-prosenttisesti uusiutuvilla energianlähteillä.

Asumisen energiankulutuksesta lämmitys vie suurimman osan. Kaupunkialueella talot on yleensä liitetty kaukolämpöverkkoon. Asukkaiden hiilijalanjäljen kannalta onkin ratkaisevan tärkeää, miten kaukolämpö tuotetaan. Turku Energian kaukolämpöverkon alueella Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Naantalissa asuu noin 200 000 henkeä, joiden hiilijalanjälki pienenee vuosi vuodelta, kun Turku Energia etenee kohti hiilineutraalia Turkua.

– Olemme sitoutuneet Turun kaupungin tavoitteeseen, joka on hiilineutraalius vuoteen 2029 mennessä. Olemme hyvässä vauhdissa kohti tavoitetta ja uskon, että pääsemme sinne. Tarvittavat isot ratkaisut on jo tehty, sillä olemme uusineet energiantuotantolaitoksiamme jo 20 vuoden ajan tätä silmällä pitäen, kertoo Turku Energian projektipäällikkö Lotta Lyytikäinen.

– Asiakkaamme siirtyvät täysin uusiutuvaan kaukolämpöön tekemättä mitään. Me teemme suunnitelmat ja investoinnit heidän puolestaan, hän tiivistää.

Jos taloyhtiö haluaa siirtyä täysin vihreään lämmitykseen jo nyt eikä vasta kymmenen vuoden kuluessa, sekin onnistuu. Kaukolämpösopimukseen kirjataan Ekotakuu Lämpö -lisäpalvelu, jolloin taloyhtiön kuluttama osuus uusiutuvasta kaukolämmöstä korvamerkitään sille.

Kivihiilestä luovutaan 2022

Turun Seudun Energiantuotanto (TSE) vastaa kaukolämmön perustuotannosta ja omistaa tuotantolaitokset. Vielä 20 vuotta sitten Turku Energia tuotti kaukolämpönsä polttamalla voimalaitoksissaan pääasiassa hiiltä ja öljyä, ja uusiutuvia polttoaineita ei käytännössä käytetty ollenkaan. Vuosien varrella tehdyt laitosinvestoinnit ovat lisänneet uusiutuvien polttoaineiden osuutta siten, että tällä hetkellä kivihiilellä tuotetaan enää noin 10 prosenttia kaukolämmöstä. Kivihiilen poltosta pyritään luopumaan kokonaan vuonna 2022. Öljy on polttoaineena pienissä huippu- ja varavoimaloissa, jotka käynnistetään kovimmilla pakkasilla.

– Tämä talvi oli niin leuto, ettei öljyä ole juurikaan tarvittu. Alkuvuoden aikana jo noin 80 prosenttia kaukolämmöstä oli vihreää. Pidän varsin varmana, että pääsemme 70 prosentin osuuteen tai hieman ylikin tänä vuonna, kuten tavoitteenamme on. Paljon riippuu syksyn ja alkutalven säistä. Jos marras- ja joulukuu ovat hyvin kylmät, luku voi jäädä alemmaksi kuin alkuvuonna, mutta tuskin alle 70 prosentin, Lotta ennustaa.

Uusiutuvaa kaukolämpöä tuotetaan etenkin Naantalin monipolttoainevoimalaitoksessa, Orikedon biolämpölaitoksessa, Kakolan lämpöpumpuilla ja Luolavuoren pellettilämpölaitoksessa.

– Naantalin vuonna 2017 valmistunut monipolttoainevoimalaitos tulee pitkälti korvaamaan vanhat hiilivoimalat. Kaksi vanhinta hiilikäyttöistä yksikköä, yksiköt 1 ja 2, suljetaan lopullisesti heinäkuussa, eikä niitä käynnistetä enää koskaan. Kolmatta yksikköä käytetään harvoin, Lotta kertoo.

Naantalissa palaa ylijäämäpuu

Naantalin monipolttoainevoimalaitos polttaa pääasiassa puuhaketta ja puun kuorta. Näin se hyödyntää metsä- ja sahateollisuuden sivuvirtoja eli ainesta, joka jää teollisuudelta yli. Yhtään puuta ei kaadu metsästä sen takia, että Naantaliin saataisiin poltettavaa. Kaadettujen puiden tilalle istutetaan metsiin uusia taimia.

– Biopolttoaineen hyödyntäminen yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa on erityisen tehokas tapa, sillä voimalaitoksen kokonaishyötysuhde on noin 90 %. Lisäksi uusi savukaasulauhdutin tehostaa tuotantotehoa ilman, että polttoainetta kuluisi lisää, Lotta sanoo.

Vuonna 2009 valmistuneen Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennetut lämpöpumput ottavat lämmön talteen puhdistetusta jätevedestä. Noin 10 prosenttia kaukolämmöstä ja suurin osa kaukojäähdytyksestä saadaan tällä hetkellä Kakolasta.

Tulossa: geoterminen lämpö

Lämpöä voi tuottaa muutenkin kuin polttamalla, ja näitä vaihtoehtoja Turku Energia pitää nyt tarkasti silmällä. Espoon Otaniemessä on meneillään ST1:n Deep Heat -hanke, jossa kokeillaan geotermisen energian hyödyntämistä. Kun kaikki on valmista, kahden yli kuuden kilometrin syvyyteen ulottuvan kaivon avulla saadaan käyttöön sata litraa lämmintä vettä sekunnissa. Vesi voidaan johtaa sellaisenaan kaukolämpöverkkoon. Otaniemen testilaitoksen pitäisi olla käyttökunnossa tämän vuoden lopulla.

– Jos Otaniemen hanke onnistuu hyvin, lähdemme rakentamaan samanlaista laitosta Turkuun. Koroisille on jo kaavoitettu geotermisen laitoksen paikka, Lotta kertoo.

Turku Energia seuraa aktiivisesti myös energian varastointiratkaisujen kehittymistä. Olisi hienoa, jos kesällä voitaisiin varastoida lämpöä talven tarpeisiin, mutta ratkaisuja ison mittakaavan lämmönvarastointiin saadaan vielä odottaa.

– Hiilineutraaliuden lähestyessä alamme miettiä yhä pienempiä energiavirtoja. Lisäksi kannustamme energiatehokkuuteen ja pyrimme kehittämään siihen liittyviä tuotteita ja palveluja. Tietenkin suosimme älykkäitä ratkaisuja lämmön tuotannossa ja jakelussa. Hyötyjä saadaan myös sektori-integraatiolla eli yhdistämällä eri energiaverkkoja, Lotta jatkaa.

Näköpiirissä on myös kaukolämmön hinnan kääntyminen laskuun, kun isot investoinnit uusiin tuotantomuotoihin on jo tehty ja kerrostalojen patterissa virtaa valtaosin vihreä kaukolämpö.