Markkinakatsaus 29.4.2019
Yleinen markkinatilanne
Alkuvuoden spot- ja johdannaishintakehitystä on leimannut varsin reipas vaihtelu. Tammikuisen suhteellisen normaalin talvisääjakson jälkeen pohjoismainen sää muuttui helmikuussa hyvin lauhaksi ja sateiseksi ja samalla spot-hinnat sekä tukkuhintataso johdannaismarkkinoilla lähtivät selvään laskuun. Maaliskuun alkupuoli oli lisäksi varsin tuulinen. Spot-hintatasot painuivat vähäisen kulutuksen jaksoilla myös Pohjoismaissa aika ajoin varsin matalalle. Huhtikuussa pohjoismainen säänkuva muuttui kuitenkin vahvan korkeapainealueen johdosta erittäin kuivaksi, poikkeuksellisen lämpimäksi ja samalla vähätuuliseksi. Kolmen viikon lähes sateettoman jakson jälkeen sääennusteissa on kuitenkin ollut jälleen merkkejä vaihtelevammasta säästä ja luvassa on myös sateita ja arktista ilmavirtausta.
Huhtikuussa Suomen aluehinta toteutuu noin 41,4 €/MWh:in tasolla (maaliskuussa 40,0 €/MWh). Koko alkuvuoden keskiarvo Suomen hinta-alueella on puolestaan ollut noin 46,0 €/MWh eli lähes viime vuoden keskimääräistä tasoa (46,8 €/MWh) ja noin 13 €/MWh vuosien 2016 ja 2017 toteutuneita vuosikeskiarvoja korkeampi.
Helsingin aluehinnan kehitys vuosina 2016, 2017 ja alkuvuonna 2018.Data: SKM Syspower.
Sää ja hydrologia
NordPool-alueen hydrobalanssin (Ruotsi ja Norja) kehitys vuodesta 2015. Hydrobalanssin ero suhteessa pitkän ajan normaaliin (0-tasoon) sinisellä (ennuste vihreällä; asteikko vasemmalla). Spot-hintakehitys punaisella ja Suomen aluehinta vihreällä (asteikko oikealla). Spot-hintatason huiput ovat ajoittuneet ajankohtiin, jolloin vedestä on niukkuutta. Lähde: SKM Syspower.
Säällä, lämpötilalla sekä vesitasapainolla eli hydrobalanssilla, on suuri merkitys sähkön markkinahinnan muodostumiseen. Jos on keskimääräistä kylmempää, sähkön kysyntä ja sen myötä hintataso yleensä nousevat. Jos vettä on käytettävissä vesivoimaloissa runsaasti ja/tai on tuulista, on mahdollista kasvattaa energiatuotantoa. Tällä on hintatasoa laskeva vaikutus.
Hyvin kuivan viime vuoden jäljiltä pohjoismainen vesitilanne on edelleen niukka suhteessa pitkän aikavälin normaaliin tasoon. Tämä on tukenut ja tukee edelleen lähiajan spot-hintanäkymiä. Varsinkin Norjassa lumitilanne on normaalia niukempi. Huhtikuun ennätyslämpimät säät ovat saaneet sulamisvirtaamat liikkeelle, mutta spot-hintatason laskupaineesta ei tänä keväänä odoteta erityisen voimakasta tai pitkäkestoista. Samalla ydinvoimalaitoshuoltojen sesonki poistaa järjestelmästä voimalaitoskapasiteettia.
Viime kesän spot-hintatasoa nostaneet kuivuus ja pitkät hellejaksot ovat selvästikin vahvoina markkinatoimijoiden mielissä, sillä huhtikuussa lähipään johdannaistuotteiden hinnat tulevalle kesälle nousivat kuivien ennusteiden myötä varsin jyrkästi.
Sähköntuotannon rajakustannuskehitys ja johdannaishinnat
Energian hintaan vaikuttaa aina myös muiden tuotantoraaka-aineiden hintakehitys sekä päästöoikeuden hintataso sähköntuotannon rajakustannusten muodossa.
Huhtikuussa johdannaishintoja nosti päästöoikeuden hinnan reipas lisänousu sekä polttoaineista erityisesti maakaasun hinnan jyrkkä toipuminen. Alkuvuonna kivihiilen ja maakaasun hintataso on muuten ollut laskussa matillisen globaalikysynnän sekä hyvän varastotilanteen takia. Systeemijohdannaisten hinnat ehtivätkin helmi-maaliskuussa laskea varsin jyrkästi lauhan ja sateisen säänkuvan sekä brexit-epävarmuuden johdosta.
Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.
Tukkumarkkinoiden johdannaishintakehitys Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL) vuosituotteille 2020-2022. Data: SKM Syspower.
Aluehintaero
Spot- ja Suomen aluehintakehitys sekä FI-SYS (HEL-SYS) aluehintaero - vuosi-, kvartaali-, kuukausi- ja viikkokeskiarvot.
Alkuvuoden 2019 toteutunut aluehintaero on ollut varsin maltillinen eli reilut 0,6 €/MWh. Maaliskuussa tarjontatilanne Suomessa oli hyvä ja aluehintaero toteutui negatiivisena. Viime vuosien tasoon nähden alkuvuosi on toteutunut selvästi totuttua pienempänä. Odotettavissa näyttäisi olevan aluehintaerototeuman pysyvämpi aleneminen pitkään viivästyneen Olkiluoto 3 -reaktorin valmistumisen myötä. Tämän hetken tiedon mukaan reaktorin pitäisi tuottaa tasaisesti sähköä ensi vuoden puolella ja näin parantaa merkittävästi Suomen energiaomavaraisuutta.
Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin kehitys vuoden 2018 alusta (päiväkeskiarvot). Data: SKM Syspower.
Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.
Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.
Aluehintaero: systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin välinen nero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ei ole ei ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia.