Lämpöpumput ja kaukolämpö - sopivatko ne yhteen?
Lämpöpumput ja kaukolämmön voi nähdä toistensa vaihtoehtoina ja kilpailijoina, koska molemmat ovat tapoja hoitaa kiinteistön lämmitys. Tästä näkökulmasta luulisi, ettei ainakaan energiayhtiö olisi järin innoissaan lämpöpumppujen yleistymisestä. Vai sopivatko nämä lämmöntuotantomuodot sittenkin yhteen?
Ville Lauttamäki
Kuka? Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erikoistutkija on perehtynyt ympäristö- ja energia-aiheisiin. Hän väitteli kesäkuun alussa geoenergian hyödyntämisestä kiinteistöjen lämmityksessä.
Vastaus: Kyllä. Kaukolämpöverkko ja erilaiset lämpöpumput yhdessä mahdollistavat joustavan lämmöntuotannon ja lämmön varastoinnin.
Perustelut:
Tulevaisuudessa energiantuotantomuodoilta ja kulutukselta kaivataan aiempaa enemmän joustavuutta. Lämpöpumppujen ja kaukolämpöjärjestelmän (voimaloiden, lämpöverkon ja lämpövarastojen) yhteispeli mahdollistaa joustavan reagoinnin muuttuviin tilanteisiin. Näin energiaverkkojen tasapainoa voidaan hallita taloudellisesti, tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.
Lämpöpumppujen rooli osana kaukolämpöverkkoa voi kasvaa tulevaisuudessa, jos ja kun sähkön hinnoittelu muuttuu aiempaa enemmän kulloinkin vallitsevaa kysyntä- ja tarjontatilannetta vastaavaksi. Sellaisina aikoina, kun sähkön hinta on alhainen, saattaa olla kannattavaa tehdä kaukolämpöä suurilla lämpöpumpuilla. Vastaavasti voimalaitoksissa tuotettavan energian osuutta voidaan tuolloin vähentää.
Tavallisissa kaukolämpöverkoissa lämmönsiirtonesteen lämpötila on talvisin yli 100 astetta. Matalan lämpötilan kaukolämpöverkot, joissa nesteen lämpötila on 70 astetta tai alle, saattavat kuitenkin yleistyä etenkin uusilla alueilla. Tämä voi edistää kaksisuuntaista lämpökauppaa, koska matalan lämmön verkkoihin on tavanomaista helpompaa liittää erilaisia lämmönlähteitä. Kiinteistö, jolla on omaa, vaikkapa lämpöpumpulla tuotettua lämmöntuotantoa, voi myydä mahdollista ylijäämälämpöään lämpöverkkoon muiden kiinteistöjen hyödynnettäväksi.
Lämpöpumput kehittyvät jatkuvasti siten, että niiden tehokkuus ja käytön hallinta paranevat. Maalämpöä on entistä helpompaa hyödyntää isoissa kiinteistöissä ja kaukolämpöverkoissa, kun lämpökaivojen porausosaaminen sekä mahdollisuudet seurata ja hallita useista energiakaivoista muodostuvien energiakenttien käyttöä paranevat. Tämä kehitys tekee maalämpöpumppujen ja lämpöverkkojen yhteispelistä niin lämmittämisessä kuin jäähdyttämisessäkin aiempaa kannattavampaa.
Anna-Stiina Boström
Kuka: Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistys on perustettu parantamaan kaukolämmön tunnettavuutta lämmitysmuotona ja lisäämään tietoisuutta kaukolämpöjärjestelmien merkityksestä Suomessa.
Vastaus: Kyllä. Lämpöpumpputeknologia on osa lämmityksen energiainfraa.
Perustelut:
Suomen kaukolämpöjärjestelmä, joka sisältää muun muassa 15 000 kilometrin mittaisen, kasvavan jakeluverkoston, muodostaa kestävien kaupunkien ja taajamien lämmityksen perusinfran. Järjestelmässä käytetään monipuolisesti eri energialähteitä. Lämpöpumpuilla tuotettu lämpö on yksi vaihtoehto monien joukossa.
Kaukolämpöverkosto on keskitetty jakelujärjestelmä, joka pystyy yhdistämään sekä keskitetyn että hajautetun lämmöntuotannon hyödyt. Lämpöpumppuja tarvitaan muun muassa ylijäämälämmön hyödyntämisessä.
Lämpöpumpuilla tuotettu lämpö on erinomainen ratkaisu täydentämään lämmityksen perusinfraa niissä kohteissa, joissa kaukolämpöpalvelua ei ole tarjolla. Lämpöpumpputeknologiaa käytetään myös erilaisissa hybridikohteissa, joissa se on integroitu kaukolämpöratkaisuun.
Eri lämmitysmuotoja vertailtaessa on hyvä ottaa huomioon, että kaukolämpö on kiinteistön elinkaaren mittainen lämmityspalvelu, eikä sitä edes voi suoraan verrata yksittäiseen teknologiaan. Laskelmia vertaillessa on syytä olla tarkkana ja tukeutua aina riippumattomien asiantuntijoiden apuun.
Eri lämmitysmuotojen ja teknologioiden vastakkainasettelu on hukkaan heitettyä aikaa ja jopa ihmisten harhaan johtamista. Paljon tärkeämpää olisi keskittyä yhdessä ratkaisemaan, miten tulevaisuudessakin hoidamme ihmisten ja yritysten lämmitys- ja jäähdytystarpeet kestävällä tavalla.
Lotta Lyytikäinen
Kuka? Projektipäällikkö vastaa Turku Energiassa Lämpö-yksikössä uusien palvelujen, tuotteiden ja ratkaisujen myynnistä ja kehityksestä.
Vastaus: Kyllä. Lämpöpumput ovat tärkeä ja jatkossa yhä tärkeämpi osa kaukolämpöjärjestelmää.
Perustelut:
Turku Energialla on jo lähes kymmenen vuoden kokemus suuren kokoluokan teollisuuslämpöpumpuista, jotka tuottavat suurimman osan Turun kaukojäähdytyksestä ottamalla hukkalämpöä talteen puhdistetusta jätevedestä Kakolassa. Samassa laitoksessa tuotamme ympäristöystävällisesti myös kaukolämmitystä.
Lämpöpumppujen merkitys erityisesti hukkalämpöjen talteenotossa tulee olemaan merkittävä. Nykyisellä tekniikalla pystytään tuottamaan jo niin korkeita lämpötiloja, että lämpö on syötettävissä suoraan kaukolämpöverkkoon.
Tuotamme muutamiin julkisiin rakennuksiin jäähdytystä lämpöpumpuilla myös erillisratkaisuna eli siitä huolimatta, että ne eivät ole kaukojäähdytysverkon alueella. Uskon, että tätä tehdään jatkossa yhä enemmän. Uusien rakennusten jäähdytystarve tulee kasvamaan rakennusten paremman energiatehokkuuden sekä ilmastonmuutoksen myötä.
Lämpöpumput ovat yksi tärkeä osatekijä matkallamme kohti kaukolämpöjärjestelmää, joka käyttää vain uusiutuvaa energiaa. Lämpöpumppu on ympäristöystävällinen valinta silloin, jos pumpun tarvitsema sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla, kuten meillä Turku Energiassa.
Erilaiset lämpöpumppusovellukset sopivat erityisesti uuden sukupolven kaukolämpöverkkoihin, joita kehitämme muun muassa Skanssin matalalämpötilaisessa kaukolämpöhankkeessa. Tällöin asiakkaidemme on helpompi liittyä kaukolämpöverkkoon kaksisuuntaisella liittymällä, jolloin asiakas voi myydä ylijäämälämpönsä energiayhtiölle, kun verkon lämpötilaa on laskettu alueella 65°C:een.