Kuvittele tilanne: Sähköt poikki kaksi viikkoa
Mitä jos sähköt menisivät poikki eteläisestä Suomesta? Kriisi koskettaisi kaikkia, sillä vettä ei tulisi eikä menisi, kaukolämpöpumppaamot eivät toimisi ja myös tietoliikenne- sekä matkapuhelinverkot lamaantuisivat. Tällaiseen kriisiin varauduttiin Turussa pidetyssä Jäätyvä-harjoituksessa tammikuun lopulla.
Ensimmäinen Jäätyvä-suurhäiriöharjoitus järjestettiin Pohjois-Savossa Kuopion ja Siilinjärven alueilla vuonna 2017. Harjoituksen onnistumisen ja sen saamien hyvien tulosten ja vaikuttavuuden ansiosta Huoltovarmuusorganisaation Voimatalous-pooli suositteli, että useissa merkittävissä kaupungeissa järjestettäisiin alueelliset Jäätyvä-harjoitukset lähivuosina. Turun harjoitus oli järjestyksessään kolmas Jäätyvä. Seuraava Jäätyvä järjestetään Oulussa toukokuussa ja Seinäjoella ensi syksynä.
Harjoitukseen osallistuivat Turun seudulla Turku Energian lisäksi muun muassa Pelastuslaitos, Turun kaupunki, televerkko-operaattorit ja Caruna. Mukana oli yli 260 nimettyä henkilöä. Turku Energiasta harjoitukseen osallistui noin 60 henkilöä.
Harjoitus toteutettiin pelialustan kaltaisen järjestelmän avulla ja siitä vastasi Huoltovarmuuskeskuksen Voimatalouspooli, joka on energiayhtiöiden yhteistoimintaelin. Harjoitus huipentui 30.-31.1. intensiiviseen jaksoon, jossa kahden päivän aikana elettiin kahden viikon tapahtumat.
- Harjoitukset ovat olennainen osa varautumista. Monilla organisaatioilla on toki jo varautumissuunnitelmat ja sähköverkkoyhtiöillä ne ovat lakisääteisesti pakolliset. Vasta harjoituksessa kuitenkin nähdään, toimivatko suunnitelmat tositilanteessa, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen Petri Nieminen, joka oli luomassa Jäätyvä-konseptia ja johti Turun harjoitusta.
- Verkon haltijan roolissa meillä on oltava edellytykset varautua eri tyyppisiin sähköhäiriöihin. Meillä on ollutkin ohjeistusta ja menettelytapoja, mutta harjoituksessa ne vasta tulevat käytännössä testatuiksi, Turku Energia Sähköverkot Oy:n toimitusjohtaja Vesa Vaskikari totesi ennen harjoitusta.
Jäätävä sade iski
- Jäätävä sade on mahdollinen mutta epätodennäköinen skenaario. Sloveniassa vuonna 2014 jäätävä sade tuhosi puolet valtion metsistä. Sääilmiö on koetellut myös Moskovaa, sekä osia USA:ta ja Kanadaa, Petri kertoo.
Harjoituksessa jäätävä sade tuhosi sähkölinjat ja tietoliikennemastot. Tällainen tilanne olisi todellinen tragedia ja koskisi kaikkia ihmisiä.
- Kun sähköverkosto on tuhannen säpäleinä, niitä ei ihan hetkessä saada korjattua. Harjoituksessa laaditaan korjaussuunnitelma ja mietitään esimerkiksi, missä järjestyksessä sähköjä aletaan palauttaa ihmisille, Petri kertoo.
Harjoitus toi esiin myös huolen tavallisten asukkaiden pärjäämisestä. Ilman sähköjä kaukolämmitetty kivitalokin kylmenee pakkasilla alle 15 asteen parissa päivässä.
Kun kännykät ja netti eivät toimi
- Tilannekuvan muodostaminen on ollut haaste kaikissa harjoituksissa. Myös yhteisten viestintäjärjestelmien toimivuus on ollut koetuksella. Jos sähköt menevät, kännykkäverkon tukiasemista loppuu virta ja myös kännykät lamaantuvat, Petri kertoo.
Harjoituksessa otettiinkin käyttöön Virve-viranomaisradioverkko ja Krivat-palvelualusta kriittisen infrastruktuurin organisaatioille ja testattiin niiden käyttöä.
- Harjoittelimme, miten häiriön sattuessa otamme tilanteen haltuun. Paneuduimme erityisesti siihen, miten tällaista kriisitilannetta johdetaan ja miten viestintä sekä tiedottaminen toimivat. Lisäksi panostimme tilannekuvan muodostamiseen ja miten siitä lähtee oikea-aikainen tieto kaikille osapuolille, Vesa kertoo.
Valmiimpana tositilanteisiin
Asiakkaat arvostavat kyselyjen mukaan kaikista eniten alhaisia siirtohintoja sekä sähkön hyvää toimitusvarmuutta.
Vuoden 2011 pitkiä sähkökatkoja aiheuttaneiden Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkeen sähkömarkkinalakia muutettiin ja verkkoyhtiöiltä edellytetään nyt parempaa varautumista.
- Jäätyvässä pääsimme kunnolla harjoittelemaan kriisitilanteen varalta ja meillä onkin nyt paremmat eväät kohdata vastaava tosielämän tilanne, Vesa tiivistää.
Mitä opittiin?
Päätavoitteena oli yhteistyön ja yhteydenpitovälineiden testaaminen eri organisaatioiden ja osapuolten kesken vaikeassa ja pitkäkestoisessa häiriötilanteessa. Yhteistyö oli harjoitusosapuolten kesken sujuvaa ja eri yhteydenpitovälineitä päästiin onnistuneesti käyttämään.
Mukana alueellisessa harjoituksessa oli 340 henkilöä. Harjoitus osoitti, että kaupunkien ja kuntien varautuminen pitkäkestoisiin häiriöihin on jäänyt vähäisempään asemaan, koska sähkön toimitusvarmuus on Suomessa ollut hyvä.
Harjoitusta valmisteltiin lähes vuoden verran ja jo ennen harjoitusta Turku Energiassa huomattiin useita kehityskohteita, joita laitettiin matkan varrella kuntoon ja joita koeponnistettiin sitten harjoituksessa. Harjoituksesta tehdyt huomiot käydään vielä läpi ja Turku Energia kehittää niiden perustella toimintaa ja varautumista oikeita tilanteita varten.
Positiivisina huomioina Turku Energia -konsernin osalta harjoitus toi esille konsernin kriisijohtoryhmän aktiivisen toiminnan, tilannekohtaisen viestinnän ja tiedotuksen onnistumisen, viestintä- ja muiden yhteistyössä käytettävien työkalujen käytön monipuolisen osaamisen sekä oman organisaation operatiivisen huippuosaamisen vianselvityksessä ja -korjauksessa.