Kun puu kantaa itseään enemmän

Puu on rakennusmateriaalina mitä parhain, ja liimapuupalkiksi jalostettuna se kestää ihan mitä vain. Ainakaan Late-Rakenteet Oy:n toimitusjohtaja Marko Lehtonen ei keksi mitään kohdetta, jossa liimapuu ei olisi tarpeeksi kestävää. Tuotannon hukkapaloista syntyy Turku Energian kanssa kestävää energiaa.

Pansiolaisen Late-Rakenteiden historia alkaa puukuunareista, joita tehtiin sotakorvauksina Neuvostoliitolle. Oy Laivateollisuus Ab valmisti sotakorvauslaivojen kaaret, kansipalkit ja mastot liimapuutekniikalla. Kun kuunarien rakentaminen oli päättymässä, piti miettiä yrityksen tulevaisuutta. Ensimmäiset liimapuut toimitettiin rakennusalalle vuonna 1956, ja näin yrityksestä tuli uranuurtaja liimapuun valmistuksessa Suomessa.

Vuoden 1989 alussa kolme työntekijää osti yrityksen, ja tehtaan työntekijät saivat jatkaa uudessa Late-Rakenteet-yrityksessä. Nyt työntekijöitä on kaikkiaan noin 45.

- 1990-luvun lamassa meidän piti valita, erikoistummeko vaativien kohteiden rakenteisiin vai keskitymmekö perusrakennuspalkkien tekemiseen. Päätös painottaa erikoisosaamista vaativien liimapuiden valmistusta oli oikea valinta. Nyt jos maailmalla tarvitaan jämerää tai muotoiltua materiaalia, on se mitä todennäköisemmin meillä tehtyä, toimitusjohtaja Marko Lehtonen toteaa.

Turun kauppatorin paviljongit ja esiintymislava ovat tuoreimpia esimerkkejä Late-Rakenteiden tuotannosta. Paikallisia maamerkkejä ovat Pyhän Henrikin taidekappeli Hirvensalossa ja Raision DNA-hallit. Tuttuja ovat myös Mäntän Serlachius-museo Gösta ja Pirkkolan jäähallit Helsingissä sekä Länsimetron Koivusaaren asema.

Hukkapalat lämmöksi

Puun työstössä syntyy hukkapuuta eli sahatavaran ja liimapuun pätkiä, lastua ja purua. Hukkapuu on yrityksessä käytetty aina hyödyksi. Ensin vain omien tilojen lämmitykseen, mutta lähes kolmenkymmenen vuoden ajan myös Turku Energian kanssa yhteistyössä kaukolämmön tuottamiseen.

Yrityksen oman kiinteän polttoaineen tarpeen lisäksi Late-Rakenteet toimittaa vuodessa noin 2 000 megawattituntia kaukolämpöä Turku Energialle. Tämän lisäksi ylijäämähaketta kuljetetaan läheiselle Turku Energian Artukaisten höyrylämpölaitokselle noin 450 tonnia vuodessa.

Kaukolämpöyhteistyö oli alkaessaan uraauurtavaa uusiutuvan energian hyödyntämistä. Nyt hukkamateriaalin energiakäyttöön on tullut ympäristön kannalta lisäarvoa, kun hakkeen kuljetusmatka jää muutamaksi kilometriksi Pansiosta Artukaisiin. Kuljetuksesta aiheutuvat päästötkin ovatkin minimaaliset. Tätä ei vuosikymmeniä sitten vielä osattu arvostaa.

- Aikaisemmin, kun kuivatimme itse puutavaran, kului energiaa huomattavasti nykyistä enemmän. Nyt valtaosa puusta tulee sahoilta valmiiksi kuivattuna. Työkoneiden, kuten palkkihöylän, käyttö vaatii paljon sähköä. Olemmekin miettineet Turku Energian kanssa aurinkovoimalan rakentamista, jotta olisimme myös sähkön tuotannossa ainakin osittain omavaraisia. Saisimme hallin katolle etelään suunnattuna noin 1 300 aurinkopaneelia, joiden tuotto voisi olla 460 megawattituntia vuodessa, Lehtonen visioi.

Aurinkoenergian käyttöönotto vaatii kuitenkin rakenteellisia muutoksia ja päivityksiä tuotantohallissa. Tähän liittyen Late-Rakenteissa on kartoitettu myös hallin hukkaan menevän poistoilman talteenottoa, joka voitaisiin toteuttaa samalla.

Lehtonen miettii, että vaikka esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntäminen varmistaisi sähkönsaantia ja alentaisi kustannuksia olisi se samalla myös investointi vihreämpään toimintamalliin.

Ekologinen liimapuu

Late-Rakenteissa vastuullinen toiminta kulkee käsi kädessä arjen työn kanssa. Jo puu itsessään on ekoteko, koska onhan puu rakennusmateriaalina uusiutuva ja puun käyttö vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä.

Lehtonen toteaakin liimapuupalkkien olevan ikuisia. Late-Rakenteissa tehtyjen laskelmien mukaan liimapuun tuotanto on nollapäästöistä. Liimapuun valmistus kuluttaa esimerkiksi vähemmän energiaa verrattuna moniin muihin rakennusmateriaaleihin. Määrämittaan tehtyjä liimapuupalkkeja käytettäessä syntyy myös vähemmän rakennusjätettä.

- Käytämme palkeissa kotimaista, tiheäsyistä kuusta ja erikoiskohteissa esimerkiksi tervaleppää ja lehtikuusta. Siltarakenteet ovat usein kyllästettyä liimapuuta. Kyllästysaineessa ei ole kromia eikä arseenia. Käyttämämme puu on PEFC-sertifioitua, Lehtonen kertoo.

Liimapuupalkkien valmistustekniikka on vuosikymmenten aikana myös kehittynyt ja esimerkiksi käytettävä palkkiliima on nykyään ympäristölle aikaisempaa ystävällisempää.

- Jos liimapuupalkin edut tiivistää kolmeksi kohdaksi, ovat ne ekologisuus, keveys ja kestävyys. Liimapuu on materiaalina helposti työstettävää ja ennen kaikkea kaunista, Lehtonen miettii.