Aurinkopaneelit mahdollistavat hunajaisen elämän

– Me rakastamme mehiläisiä. Niillä on elintärkeä tehtävä maapallolla, sillä viljelykasvit tarvitsevat pölyttäjiä, toteavat Auran Hunajan mehiläistarhaajat Sirpa, Jaana ja Jyrki Suojanen. Luonnollisuuden nimiin Auran Hunaja vannoo myös energiaratkaisuissa, ja käytössä on laadukkaat aurinkopaneelit.

Yhdeksän vuotta sitten auralainen Sirpa Suojanen huomasi, ettei kotipihan omenapuussa ollut enää yhtään mehiläisiä. Omenat eivät pölyttyneet ja kasvoivat kehnosti. Hyönteispölyttäjien katoaminen huolestuttaa ihmisiä ympäri maailman.

– Siinä sitten syntyi ajatus, että mehän voisimme ryhtyä Jyrkin kanssa mehiläistarhureiksi. Pölyttäjien arvo on mittaamaton: me tarvitsemme niitä monien vihannesten, hedelmien ja marjojen kasvuun, Sirpa sanoo.

Ihan tyhjästä idea ei päähän pälkähtänyt, sillä kummankin isällä oli aikoinaan ollut mehiläispesiä. Suojaset ryhtyivät tuumasta toimeen, ilmoittautuivat mukaan vuoden kestävään mehiläistarhaajan koulutukseen ja hankkivat sitten kaksi mehiläispesää. Mukaan mehiläistarhaukseen lähti innokkaasti myös tytär Jaana.

Miljoonia työläisiä

– Alussa kaikki oli uutta ja hämmästytti: pesien jakaminen, uusien kuningattarien kasvatus, kuhnureiden ja työläisten roolit – mehiläisyhdyskunnissa jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä ja yhdyskunnan elämään perehtyminen on ollut kiehtova tutkimusmatka, Suojaset kertovat.

Nyt heillä on noin pari sataa pesää, joista kussakin on kymmeniä tuhansia mehiläisiä. Pesiä on pitkin Auranmaata ja kunkin pesän asukkaat pörräävät noin parin kilometrin säteellä.

– Voisi sanoa, että meillä on nyt töissä miljoonia mehiläisiä, joiden ansiosta seudun viljelyskasvit tuottavat enemmän ja parempaa satoa. Olemme kovin pidettyjä naapureita nykyään ja maanviljelijät ovat toivottaneet pesämme avosylin tervetulleiksi mailleen, Suojaset kertovat.

Haastatteluhetkellä on helmikuu. Pesien ympärillä ei kukaan lentele, mutta eivät mehiläiset myöskään nuku talviunta, vaan ne ovat kerääntyneet tiiviiksi talvipalloksi ja pitävät toisensa lämpiminä. Keväällä kuningatar munii ja pesä herää taas eri tavalla eloon. Loppukesästä Suojaset keräävät sadon ja alkusyksy menee tiiviisti hunajan pakkaamisessa.

– Meillä on pieni perheyritys ja teemme itse kaiken pesien hoidosta hunajan linkoukseen, pakkaamiseen ja etikettien suunnitteluun, Sirpa toteaa.

Jos ovat työläismehiläiset ahkeria, ovat sitä myös Suojaset. Mehiläistenhoidon lisäksi he hoitavat myös ihmisiä: Sirpa on kosmetologi ja Jyrki fysioterapeutti. Heillä on Aurassa oma kauneudenhoitoalan yritys Hoitola Hoitavat Kädet.

– Talvella mehiläistenhoito vie vähemmän aikaa, mutta kesällä ja alkusyksystä tilanne on aivan päinvastainen, silloin melkein koko aikamme menee mehiläisten parissa, kertoo Jyrki.

Hunajasta on moneksi

Ilman suojapukua pesien lähelle ei ole asiaa, vaikka mehiläiset ovatkin aika lauhkeita. Pelästyessään ne saattavat kuitenkin pistää.

– Mehiläistarhaajan ammatti voi olla pisteliäs, jos ei huolehdi suojavarusteista ja tunne mehiläisten käyttäytymistä. Kyllä meitäkin on monta kertaa mehiläinen pistänyt, mutta silloin se kielii siitä, että joku asia on huonosti: yleensä sitä on itse käyttäytynyt jotenkin väärin, Jyrki selittää.

Hunajan makua määrittelee se, millaisia kasveja mehiläiset ovat pölyttäneet.

– Meidän perushunajamme on vaaleaa ja lempeän makuista. Mehiläistemme reviireillä kasvaa muun muassa rypsiä, apilaa, hunajakukkaa ja vadelmaa, Jaana kertoo.

Loppukesästä Suojaset keräävät toisinaan pesistä myös kanervahunajaa, jossa on aivan oma syvä makunsa. Yhden kukkalajin hunajia kutsutaan lajihunajiksi ja ne ovat arvokkaampia. Pohjoisessa Suomessa syntyy esimerkiksi lakka- ja puolukkahunajaa.

Tuore hunaja on aina juoksevaa ja ajan kanssa se jähmettyy. Periaatteessa hunaja säilyy ikuisesti, kunhan sitä säilytetään valolta suojattuna.

– Meillä kuluu yksi purkki hunajaa viikossa. Käytämme sitä kaikessa ruuanlaitossa: salaatin päällä, kalan kanssa, uunijuureksiin, lettujen ja jäätelön päälle, Sirpa vinkkaa.

Toimittaja saa haastattelutilanteessa maistaa hunajalla makeutettua kahvia ja kappas vain – sekin on hyvää!

Hunajaa käytetään toki myös ihon- ja haavanhoidossa, sillä se on antiseptinen tuote.

Energiaa auringosta

Viime syyskuussa Auran Hunajan tuotantotilojen katolle asennettiin 21 aurinkopaneelia.

– Aloimme talvella keskustella siitä, että arvopohjaamme sopisi erinomaisesti se, että voisimme itse tuottaa tarvitsemamme energian auringon avulla, Jyrki toteaa.

Hän pyysi tarjouksia useilta toimittajilta ja Suojaset päätyivät valitsemaan Turku Energian Louna Solar Optimi - aurinkopaneelipaketin.

– Turku Energian tarjous oli kaikista järkevimmän tuntuinen. Huomasi kyllä, että liikkeellä on kaikenlaista yrittäjää, joihin ei ollut luottamista. Meille tärkein valintakriteeri oli se, että Turku Energian aurinkopaneelit ovat kotimaisia Salo Tech -aurinkopaneeleja. Uskomme kotimaiseen laatuun ja suomalaiseen työhön. Paneeleissa on myös pitkä takuuaika, Suojaset toteavat.

Toimituksessa oli pieni viive komponenttipulan takia, mutta syyskuussa asentajat saapuivat ja asensivat katolle 6,75 kWp aurinkovoimalan.

– Laskimme yhdessä Turku Energian kanssa minkä kokoinen voimala olisi meille kaikista optimaalisin. Hankimme sen kertainvestointina. Kattomme suuntautuu lähes etelään, joten odotettavissa on kuulemma hyvä tuotto, Jyrki sanoo.

Auran Hunajan tuotantotilojen katolle asennettiin 21 aurinkopaneelia.

Tuotto iloinen yllätys

Aurinkoenergiaa Suojaset käyttävät tuotantotilojen ja veden lämmittämiseen, jäähdyttämiseen sekä esimerkiksi lingon, kuivurin ja ilmalämpöpumpun toimintaan.

Haastatteluhetkellä aurinkopaneelit ovat ehtineet olla toiminnassa vasta talvikauden, mutta ovat silti jo tuottaneet mukavia yllätyksiä.

– Syyskauden tuotto oli 383 kWh ja tammikuussakin 34,7 kWh, mikä oli iloinen asia, sanoo Jyrki kaivaessaan tuotantolukuja esiin mobiilisovelluksesta, josta voi seurata aurinkopaneelien tuottoa reaaliajassa.

– Jyrki on ihan koukussa mobiilisovellukseen. Hän tuijottaa sitä monta kertaa päivässä kuin lapset aikoinaan tamagotchejaan, naurahtaa Sirpa.

– Olemme tosi innoissamme ja odotamme jännittyneinä mitä kesä tuo tullessaan. Uskomme, että voimme silloin kattaa oman aurinkovoimalamme tuotolla koko energiantarpeemme. Ties vaikka energiaa jäisi myytäväksi edelleen verkkoonkin, Suojaset sanovat.