Katsaus sähkön hintojen kehitykseen lokakuussa 2026
Spot-hintojen kehitys
Talven spot-hinnat
Tarkastelujakso: 1.9.–28.10.2026
Spot-hintojen keskiarvo oli 5,71 snt/kWh
Mikä vaikutti syksyn spot-hintaan?
Olkiluoto 3:n vuosihuolto alkoi 10.9. Puuttuva tuotantokapasiteetti nostatti hintapiikkejä tyyninä hetkinä.
Tuuli- ja vesivoimatuotanto piristyivät alkuvuoteen verrattuna. Syys-lokakuun aikana tuuli ja satoi normaalilla tasolla ja paikoin jopa normaalia enemmän.
Säiden kylmetessä sähkönkulutus on lähtenyt nousuun. Erityisesti kylmänä ajanjaksona nähtiin voimakas kulutuksen nousu, mikä nostatti hintatasoa.
Suomen verollinen spot-hinta kuukausitasolla
Spot-hintaa laskevat
Kotimaan ydinvoimahuollot tulevat päätökseen. Loviisan ykkösyksikkö palaa tuotantoon ennen kuunvaihdetta ja Olkiluoto 3 marraskuun alkupuolella.
Runsas tuulivoimatuotanto. Syksyn sateet ja tuulet ovat omiaan pitämään tuulituotannon runsaana.
Lämpötilat ovat ajankohtaan nähden korkeita. Lämmin sää rajoittaa hintanousuja matalampana kysyntänä.
Spot-hintaa nostavat
Ruotsin ydinvoimahuollot ja heikko vesitilanne Pohjoismaiden eteläosissa linkittävät Pohjoismaita voimakkaammin Keski-Euroopan hintatasoon.
Tuulivoimatuotannon tilapäiset notkahdukset lisäävät hintapiikkien riskiä.
Sähkön spot-hinta
Spot-hinta on sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvä hinta tulevalle vuorokaudelle. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa spot-hintoja 15 minuutin välein.
Sähköjohdannaisten pitkän ajan näkymät
Fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet lokakuun ajan, mikä on heijastunut sähkön hintatasoihin futuurimarkkinoilla. Esimerkiksi kaasun hinnat ovat nousseet yli 30 % lokakuun aikana.
Tulevan talven futuurihinnat on hinnoiteltu pitkän kylmän talven hintatasolle.
Maakaasun varastotilanne Keski-Euroopassa on alle viiden vuoden minimitason. Tällä hetkellä kaasuvarastot ovat noin 75 % täyttöasteessa, n. 8 prosenttiyksikköä vuodentakaista perässä.
Mikä vaikutti johdannaisten hintatasoon syksyllä?
Pohjoismaisten vesivoimaloiden allastasot ovat kohentuneet kesän pohjalukemista, mutta ovat silti tulevaa talvea vasten selkeästi normaalia matalammalla tasolla.
Heikko allastaso pohjoismaissa pakottaa käyttämään muuta tuotantoa, joka käytännössä on fossiilisilla tuotettua sähköä Keski-Euroopasta.
Johdannaishintoja laskevat
Pitkän aikavälin sääennusteet lupaavat tällä hetkellä lauhaa säätä. Lauha sää vähentää kulutuskysyntää.
Tuulisin aika alkaa marraskuussa. Samalla, kun sääennuste lupailee lauhaa, on tuulivoimantuotannon suurimman tuotantovolyymin kausi käynnistymässä.
Ydinvoimahuoltojen valmistuminen ajallaan on omiaan estämään fossiilisen sähköntuotannon hintatason leviämisen Pohjoismaihin.
Johdannaishintoja nostavat
Maakaasun kallistuminen ja Euroopan kaasun saatavuusriskit. Taustalla olivat tavanomaista pienemmät kaasuvarastot, kylmän talven riski ja LNG-toimitusten häiriöt.
Pohjoismaiden vesivaje ja sen ennakoitu heikentyminen. Erityisesti Etelä-Norjan vähäiset vesivarastot tukevat pohjoismaisten johdannaisten riskipreemiota.
Ydinvoimaloiden huoltojen viivästymisriski erityisesti Ruotsissa lisää epävarmuutta alkutalven sähkön tarjonnasta ja tukee Suomen talvikauden johdannaishintoja.
Sähkön johdannaishinnat
Sähkön myyjät suojaavat oman hankintansa ja myyntinsä mm. futuureilla sähkötarjouksen tekohetkellä. Tällä tavoin myyjät voivat tarjota kiinteähintaisia määräaikaisia sähkösopimuksia ja välttävät merkittäviä markkinariskejä. Futuurimarkkina vaihtelee herkästi yleisen maailmanmarkkinatilanteen mukaan eikä täysin varmasti ennusta tulevaa sähkön hintaa.
Teksti: Ville Kuusisto, riskienhallinnan asiantuntija