Kannanotto: Kaukolämmön tuottamisen edellytykset on turvattava

Energia-alan yritysten yhteinen kannanotto 22.3.2021

Me allekirjoittaneet energiayhtiöt olemme huolissamme kaukolämmön tulevaisuudesta. Huolemme perustuu maamme kaupunkien energiayhtiöiden uusimpaan tilannekuvaan, jonka mukaan kaukolämmön tuotannon edellytykset heikkenevät monen tekijän summana. Tämä kehitys vaarantaa maamme lämmityksen huoltovarmuuden ja johtaa tehtyjen investointien vajaakäyttöön sekä kariutuneisiin kustannuksiin.

Haasteenaon puutteellinen käsitys kaukolämpöjärjestelmän toimivuudesta järjestelmänä,jonka avulla voidaan kehittää ilmastoystävällistä lämmitystä suurena kokonaisuutena.Me energiayhtiöt olemme investoineet ympäristöystävälliseen energiantuotantoon,lisänneet uusiutuvan energian osuutta ja hyödyntäneet paikallisia hukkalämpöjä tehokkaasti- ja kehitys jatkuu. Lämmitysjärjestelmän toiminnallinen alusta,kaukolämpöverkko, on avainasemassa myös tulevaisuuden ratkaisuissa. Se antaakaikille lämpöasiakkaille ilmastoystävällisempää lämpöä nykyisiä ja uusialämmönlähteitä hyödyntäen. Mikäli kaukolämpöverkon toimivuuden perustana olevanvoimalaitoksen toimintaedellytykset vaarannetaan, uusienenergialähteiden mahdollisuudet heikkenevät samalla, kun lämpöverkon toimintakoko kaupungin kattavana järjestelmänä surkastuu.

KOTIMAISENPUUN SAATAVUUTTA PARANNETTAVA

Yksimeneillään olevista suurista muutoksista on turpeen energiakäytön nopeaväheneminen. Uusimman tilannekuvamme mukaan turpeen käyttö puoliintuukaupunkien lämmitysenergian lähteenä jo kolmessa vuodessa. Turpeentuottajat sopeuttavat tuotantonsa tähän tarpeeseen ja arvioiden mukaan kesällä2021 tullaan nostamaan ennätysvähän energiaturvetta koko maassa. Vähennysvaihtelee alueittain tasoilla 50%-100% edellisen kesän tuotantoon verrattuna.Tämän kehityksen seurauksena turve menettää huoltovarmuuskykynsä viimeistäänvuonna 2025, koska uutta turvetta ei nosteta ja tuottajat keskittyvät vainvanhojen varastojen realisointiin.

Voimalaitostenenergiantuotannon varmistaminen edellyttää nyt toimia kotimaisen puunsaatavuuden parantamiseksi. Tämä on välttämätöntä, koska polttoonperustumattomat ratkaisut eivät voi korvata turve-energiaa nopeasti ja matkallakohti uusia lämmön lähteitä myös uusiutuvan puun energiakäyttö lisääntyy nopeasti.Tämän takia kaikki kestävästi hyödynnettävät energiapuuerät tulee saada markkinoille,jotta turpeen käyttö voidaan korvata kotimaisella puulla. Nykyinenkemera-tuki edistää energiapuun korjuuta vain yksityismetsänomistajienensiharvennusrästikohteilla. Siirtymäkaudelle turpeesta puuhun tarvitaan myösmuiden metsänomistajaryhmien rästikohteiden energiapuut käyttöön. Tätätavoitetta on tuettava kemeratuen kaltaisen tuen laajentamisella koskemaankaikkien yritysten ja yhteisöjen metsiä valtiota lukuun ottamatta.

ENERGIAPUUTAKAIKKIEN METSÄNOMISTAJIEN METSISTÄ

Maammemetsänomistajista 60% on yksityisiä metsänomistajia. Valtion omistaa noin 25%metsämaasta ja loppu metsämaasta on yhteismetsillä (3%) ja erilaisillayrityksillä ja yhteisöillä (12%). Metsänomistajuus on myös muuttumassa,esimerkiksi vuosien 2013-2016 välillä rahastojen omistama metsämaan määrä nousikymmenkertaiseksi. Tämä kehitys on jatkunut myös sen jälkeen. Lähde: Metsämaan omistus | Luonnonvarakeskuksen tilastot(luke.fi).

Tilastojenmukaan maassamme on ensiharvennusrästejä noin 800 000 ha ja sen lisäksimyöhässä olevia taimikonhoitoja lähes saman verran. Rästejä on kaikkienmetsänomistajaryhmien metsissä. Nykyistä kemera-tukea maksetaan vain yksityisillemetsänomistajille Kemera-tuet | Metsäkeskus (metsakeskus.fi). Rästikohteiden energiapuumäärällä voitaisiinkorvata energiaturpeen nykyinen käyttömäärä seuraavan kymmenen vuoden ajaksi.

Rästikohteet ovat syntyneet,kun metsän uudistamisen jälkeen kohteella ei ole tehty tarvittavaataimikonhoitoa. Rästikohteilla puun korjuu on kalliimpaa kuin muissa hakkuissa,minkä vuoksi metsänomistajat eivät ole voineet myydä kohteita järkevästi puumarkkinoille.Ilman tukea nämä kohteet uhkaavat jäädä aktiivisen metsätalouden ulkopuolellepysyvästi.

Olemme tutustuneettukijärjestelmän kehitystarpeita käsittelevän METKA-työryhmän raporttiin. Esityksessähyvä tavoite on, että taimikonhoitotyöt pyritään tekemään oikea-aikaisesti. Esitettyjentoimenpiteiden epäkohtana on, että ne eivät auta purkamaan jo syntyneitä ensiharvennusrästejä.Esitetty pienpuun korjuutuen poisto lopettaisi energiapuun korjuun nuoristametsistä ja lisäisi tuontihakkeen käyttöä merkittävästi kaukolämmöntuotannossa. Muutoksella olisi suuri vaikutus lämmön toimituksenhuoltovarmuuteen sekä alue- ja kansantalouteen.

Jotta voimme varmistaakotimaisen metsänhoidon tason kehittymisen talousmetsissä ja samallamahdollistamme kaikkien metsänomistajaryhmien ensiharvennusrästikohteidenenergiapuun markkinoille tulon korvaamaan turvetta, tulee kemera-tukeen, taisitä vastaavaan tukimalliin, tehdä seuraavat muutokset:

• tuki onlaajennettava koskemaan kaikkia metsänomistajaryhmiä (pl. valtio)

• pienpuunkorjuutuki on muutettava €/kiintokuutiometri -perustaiseksi (nyt tuki maksetaan€/ha perusteella). Tällä muutoksella parannetaan energiapuun korjuunkannattavuutta ja metsähoidon kannalta tärkeimmät kohteet saadaan hoidonpiiriin

• tukikohdennetaan turvesiirtymäkauden ajaksi vain energiakäyttöön menevään puuhun,jolloin turvemuutoksen aiheuttamaan puun lisäkysyntään voidaan vastatakotimaisen metsänhoidon pienpuulla

• tuen on oltavavoimassa pitkäjänteisesti, jotta yrittäjät uskaltavat investoida ja maamme rästikohteetsaadaan hoidettua kuntoon.

Mikäliedellä esitettyjä toimenpiteitä metsähakkeen saatavuuden turvaamiseksi ei saadaaikaan, vaihtoehtoisesti turpeen käyttömahdollisuuksia on parannettava, jottalämmön ja sähkön tuotannon huoltovarmuus säilyy.

Kansallisestija alueellisesti merkittävinä kaukolämmöntuottajina ja huoltovarmuudenvarmistajina toivomme tulevamme kuulluksi kaukolämmön tulevaisuuttasuunniteltaessa.

Allekirjoittaneetyhtiöt:

Alva Yhtiöt Oy
EPV Energia Oy
Etelä-Savon Energia Oy
Keravan Energia Oy
Kokkolan Energia Oy
Kuopion Energia Oy
Kymppivoima Oy
Lahti Energia Oy
Napapiirin Energia ja Vesi Oy
Oulun Energia Oy
Pori Energia Oy
Savon Voima Oyj
Seinäjoen Energia Oy
Seinäjoen Voima Oy
Sipoon Energia Oy
Suur-Savon Sähkö Oy
Tampereen Sähkölaitos Oy
Tornion Voima Oy
Turku Energia Oy
Turun Seudun Energiantuotanto Oy
Vaasan sähkö Oy
Vantaan Energia Oy
Vaskiluodon Voima Oy