Harhaisia mielikuvia
Ikivanhanpuujalkavitsin mukaan on vale, emävale ja sitten vielä tilasto. Tämä eitietenkään aina pidä paikkaansa. On kuitenkin totta, että joskus tilastojaesitetään tai tulkitaan väärin - tahattomasti tai jopa tahallisesti.
Erityisenharmillista on, että myös viralliset tahot syyllistyvät tähän. Ymmärrettävää ontoisaalta se, että kun tehdään erilaisia laskelmia, käytetään helpostivirallisista tilastoista saatavia vanhoja lukuja.
Aihe on alallamme jatkuvasti ajankohtainen, kun kiinteistöjen omistajat pohtivat energiaan liittyviä investointeja ja niiden kannattavuutta ja puntaroivat eri vaihtoehtoja. Hyvin usein erilaisissa kannattavuuslaskelmissa tehdään olettamia, joilla voidaan vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi. Esimerkiksi kun lasketaan energiansäästöön liittyvien investointien kannattavuutta, niin oletetaan että kaukolämmön hinta nousee + 3-5 %/vuosi maailman tappiin asti. Tämä on monessa kaupungissa ja kunnassa harhainen olettama.
Myöslähteen valinnalla saadaan totuudesta merkittävästi poikkeavia tuloksia. Esimerkkiajalta, jolloin piti vielä maksaa lupamaksu television katselusta, jatelevisiolupatarkastajilta kysyttäessä vain pienellä osalla suomalaisista oli kodeissaantelevisio. Ja kun tuloksia esittelee hurmoshenkinen saarnaaja ja kuulijalla eiaina ole tarvittavaa osaamista kyseenalaistaa väitteitä, niin saadaankinaikaiseksi todellinen ”hydridi-totuus” esitettäväksi vaikkapa sosiaalisessamediassa.
Havainnollistantätä aiheeseen liittyvää ongelmallisuutta alla olevalla laskelmalla koskienrakennuksen hiilijalanjäljen laskentaa. Ympäristöministeriö on julkaissutansiokkaan rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän ((https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161761) jalaskentamenetelmä sinänsä kestää lähemmänkin tarkastelun. Käytettävät lähtötiedot sen sijaan luovattulkinnanvaraisen lopputuloksen. Ympäristöministeriön mukaanhiilijalanjälkilaskenta tehdään rakennuksen koko elinkaaren ajalle ja sesisältää:
•Rakennusmateriaalien valmistuksen ja kuljetuksen päästöt
•Rakennustyömaan toimintojen ja kuljetusten päästöt
•Käytönaikaisen energiankulutuksen sekä huoltojen ja korjausten päästöt
• Rakennuksenpurkamisen ja materiaalien loppusijoituksen päästöt
•Laskentajakson pituutena on käytetty 50 vuotta
Teetimmelaskelmat ulkopuolisella asiantuntijalla oikeilla olettamilla ja toisaaltakäyttämällä Ympäristöministeriön julkaisemia taulukkoarvoja. Vertailussa onlaskettu kerrostalon hiilijalanjälki kahdella eri tavalla ja verrattu niitäkeskenään. Ensimmäisessä laskelmassa onkäytetty käytönaikaisena energiankulutuksena ja ominaispäästöarvoinaYmpäristöministeriön taulukkoarvoa ja toisessa laskelmassa on käytetty Turku Energianskenaarion mukaisia ominaispäästöarvoja.
Tulos ei yllätä:
TurkuEnergian teettämät laskelmat: Vesitaito Oy/ Antti Virkkunen
Kaukolämpölämmitteisenähiilijalanjälki on Turku Energian tulevaisuuden päästöarvoilla 41 % pienempikuin Ympäristöministeriön taulukkoarvoilla. Toisaalta maalämmön laskeminenYmpäristöministeriön menetelmällä on todenmukainen, sillä kyseessä on kuitenkinviimekädessä sähkölämmitys ja sähköenergian markkina on kansallinen.
Väitesiitä, että taloyhtiö tekee ympäristöteon, kun vaihtaa kaukolämmönvaihtoehtoiseen lämmitystapaan ei pidä Turun alueella paikkaansa ja tähänviittaava markkinointi on harhaista totuutta. Usein kuulemme väitteen, ettäkaukolämpö on hiilenmustaa ja kallista. Taas pari harhaista mielikuvaa samallakertaa esitettynä. Totuus on, että kumpikaan ei pidä paikkaansa. Hinnassatäytyy huomioida, että kaukolämpö on enemmän kuin vain kasa laitteita. Se onlaaja palvelutuote, joka sisältää monta käyttäjälle tarpeellista asiaa japalvelua, jotka sisältyvät hintaan.
Ympäristöministeriönlaskentaperiaate on ilmeisesti perustunut siihen, että olisi hypoteettinentilanne, jossa päästölaskenta ohjaisi jopa liikaa rakentamista - vaikka tämäohjausvaikutus on koko elinkaarilaskennan idea. Eli etteivät jotkin kiinteistötvaluisi toiseen kuntaan, kun alueellisesti huomioidun päästölaskelman mukaanpäästöt ovat pienemmät ja täten eivät houkuttele sijoittamaan viereiseenkuntaan. Miksi tämä laskentatapa sitten kannustaisi energiayhtiönä edestekemään mitään päästöjen eteen, jos keskiarvoa dominoi muutamat isotenergiayhtiöt ja niiden kamppailut päästä joskus hiilineutraaliksi? Samanlaisiaongelmia laskentamenetelmiin liittyen on nähtävissä myös esimerkiksi koskienARA-tukia ja niiden myöntämisperusteita, mutta siihen tarkemmin toisellakertaa.
Turunseudulla on edelläkävijöiden joukossa tehty merkittäviä tekoja siirtymisessäfossiilisista polttoaineista uusiutuviin, ja kivihiilestä luovutaan lähivuosienaikana. Myös hinta on tehdyistä ratkaisuista johtuen laskeva, ja siihensisältyy aina palvelutuotteen edut, toimitusvarmuus ja 24/7 -vikapalvelun.Kiinteistösi ratkaisuja pohtiessasi, olethan siis yhteydessä myös paikalliseenenergiayhtiöösi.
Jari Kuivanen
Kirjoittaja toimii Lämpö-yksikön johtajana Turku Energiassa