Palosammuttimia.

Valmiina kriisitilanteisiin

Turku Energiassa pidettiin huhtikuussa kriisitilanteen varautumisharjoitus. Harjoituksessa selviteltiin häiriötilanteisiin liittyviä viestinnän, johtamisen ja operatiivisen toiminnan kehittämistarpeita.

– Meidän on pakko harjoitella erilaisten kriisitilanteiden hoitoa, jotta olisimme valmiita tosipaikan tullen. Mitä paremmin asioita on harjoiteltu, sitä paremmat eväät meillä on paineessa toimia, toteaa Turku Energian käyttöpäällikkö Harri Salminen.

Turku Energian toimitusvarmuus on ollut viime vuosina huippuluokkaa eli sähkönjakelun häiriöitä on harvoin.

– Tämä on tietysti hieno juttu, mutta tarkoittaa myös sitä, että käytännön harjoittelua häiriötilanteiden hoidosta tulee todella harvoin, naurahtaa Harri Salminen.

Muuntaja paloi

Kuvitellussa harjoitustilanteessa verkon solmukohdassa paloi muuntaja ja se aiheutti sähköverkon sekä lämpöpalveluiden häiriöitä.

– Tavoitteena oli harjoitella kriisiorganisaation muodostamista ja tehtävien roolittamista, kriisin johtamisprosessia, Turku Energian ja muiden tahojen yhteistoimintaa vakavassa häiriötilanteessa, lämmön, höyryn ja sähkönsiirron häiriötilanteiden hallintaa, yhteydenpitoa viranomaisiin ja palvelutoimittajiin, kriisiviestintää ulkoisiin kanaviin ja yhtiön sisällä sekä tilannekuvan luomista, ylläpitämistä ja jakamista.

Harjoitus kulki ennalta laaditun käsikirjoituksen mukaan. Organisaation sisäistä tiedonkulkua ja reagointia testattiin myös puhelinverkkojen mykistymisellä, palveluyritysten henkilövahingoilla sekä pienillä ympäristöongelmilla.

– Näin laajasti harjoittelimme viimeksi kolme vuotta sitten. Seuraava iso, kaksipäiväinen, harjoitus tulee ensi vuoden tammikuussa.

Yhdessä sidosryhmien kanssa

Harjoitukseen osallistui Turku Energiasta kaikkiaan yli 50 henkilöä sekä kymmenkunta sidosryhmien ja asiakkaiden edustajaa.

– Harjoittelua on tarpeen tehdä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. On tärkeää, että kaikki varautuisivat ja harjoittelisivat mahdollisten kriisitilanteiden varalle. Emme voi tuudittautua siihen, että kaikki menisi automaattisesti hyvin, vaan asioihin pitää varautua ennakkoon.

Harjoitus onnistui hyvin ja sen kautta löytyi myös kehittämiskohteita.

– Huomasimme esimerkiksi, että meidän pitää perustaa kriisitilanteissa tilannekuvan tiedonkeruupiste ja kriisin johtamistyön ja viestinnän tehtävärooleja pitää selkeyttää. Tunnistimme myös monia pienempiä parannusmahdollisuuksia ja ne antavat hyvän lähtökohdan varautumissuunnitelmien kehittämiselle.

15.06.2018

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.