fbpx
Sähkölinjat.

Euroopan epävakaa tilanne vaikuttaa sähkön hintaan

Sähkön hinta on nousussa polttoaineiden hintojen sekä säätekijöiden johdosta. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kasvattanut hintariskejä.

Katsaus sähkön hintojen kehitykseen

  • Spot- ja johdannaismarkkinoilla systeemihintatasoon on alkuvuoden aikana kohdistunut nousupaineita kivihiilen ja maakaasun hintojen nousun johdosta.
  • Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kasvattanut polttoaineiden hintariskejä.
  • Huhtikuun alun kylmä purkaus pohjoisesta ja sen jälkeinen kuiva, korkeapainevoittoinen sää on nostanut pohjoismaisia spot- ja johdannaishintoja.
  • Olkiluoto 3 -reaktorin koekäytön aikaisen sähköntuotannon aloitus, pohjoisen Ruotsin ja Norjan hyvä vesitilanne, Ruotsin siirtoyhteysrajoitteet, Venäjän ruplan heikkous sekä metsäteollisuuden lakko ovat painaneet Suomen aluehinnan selvästi systeemihintaa alemmas.

Spot-hintakehitys

Alkuvuoden aikana kivihiilen ja maakaasun hintojen kallistuminen on nostanut sähköntuotannon rajakustannuksia ja sähkön spot-hintatasoja Pohjoismaissa, Baltiassa ja laajemmin koko Euroopassa. Nousupaine on jatkoa viime vuoden nousutrendille, jonka taustalla on poikkeuksellisen elvyttävä globaali finanssi- ja rahapolitiikka. Helmikuun lopulla hintashokkina toimi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka on seurannaisvaikutuksineen huomattavasti kasvattanut polttoaineiden hintariskejä Euroopassa. Lämmityskaudella tärkeän maakaasun hintatasoa nosti jo viime vuonna selvästi normaalia niukempi Euroopan varastotilanne.

Sähkön siirtoyhteyksien välityksellä korkeamman hintatason paine on tuntunut erityisesti Nord Poolin eteläisten hinta-alueiden sekä fossiilisesta tuotannosta riippuvaisten Baltian maiden spot-hintatasossa. Etelä-Norjassa vesivoiman allastasot ovat myös huomattavasti normaalia matalammalla. Suomessa puolestaan Helsingin hinta-alueen spot-hintatasoa on ollut jonkin verran maltillistamassa useita tekijöitä: Olkiluoto 3 -reaktorin koekäytön aikaisen sähköntuotannon aloitus maaliskuussa, pohjoisen Ruotsin ja Norjan varsin hyvän vesi- ja lumitilanteen heijastuminen myös meille, Ruotsin kantaverkon vakauden varmistamiseksi käyttöön ottamat siirtoyhteysrajoitteet Suomesta Ruotsin SE3-alueelle, Venäjän ruplan heikkous, koko alkuvuoden jatkunut metsäteollisuuden lakko, sekä tuulisina ajanjaksoina pohjoisen merkittävä tuulivoimatuotanto. Helmikuun loppupuolelta alkaen Helsingin aluehinta onkin painunut merkittävästi pohjoismaista systeemihintaa alemmas.

Pohjoismaisen systeemihinnan (SYS) ja Helsingin aluehinnan (FI) kehitys edellisen 12 kk:n ajalta. Tuntihintojen kuukausikeskiarvo, huhtikuun havainnot 1.–20.4. Data: SKM Syspower.

Johdannaishinnat

Keski-Euroopassa harvinaisen lämmin vuodenvaihteen tienoo ja sittemmin suhteellisen lauhana ja väliin tuulisenakin jatkunut sää helpotti alkuvuodesta lähipään pahimpia hintapaineita. Helmikuun lopulla tapahtunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostatti kuitenkin Euroopan turvallisuuspoliittiset huolet ja polttoaineiden lähi- ja pidemmänkin aikavälin hintariskit etualalle.

Taustalla on Euroopan vahva riippuvuus Venäjältä tuoduista polttoaineista. Vaikka energiahyödykkeet eivät aluksi olleet sodan lopettamiseksi asetettujen taloudellisten pakotteiden joukossa, poliittinen paine tuontikiellon ulottamiseksi myös polttoaineisiin on ollut kasvussa. EU on ilmoittanut valmistelevansa kivihiilen tuonnin kieltämistä Venäjältä, mikä on nostanut kivihiilen hintaa.

Samalla systeemijohdannaisten hinnat ovat olleet nousussa, lähipäässä myös vahvasti säänkuvan johdosta. Myös Venäjän omat vastatoimet talouspakotteisiin voisivat katkaista esimerkiksi maakaasun tuonnin. Esimerkiksi Saksassa omaehtoista maakaasutuonnin äkkinäistä lopettamista Venäjältä pidetään taloudellisesti niin kalliina, että ainakin toistaiseksi EU:ssa on keskitytty selvittämään mahdollisuuksia raakaöljytuonnin katkaisemiseksi. Maaliskuun alussa EU julkaisi kunnianhimoisen suunnitelman tuontiriippuvuuden vähentämiseksi erityisesti venäläisen maakaasun osalta.

Kevään aikana negatiiviseksi kääntyneen aluehintaerototeuman johdosta ja Olkiluoto 3 -laitoksen koekäyttövaiheen startin jälkeen SYHEL-aluehintajohdannaisten hinnat ovat laskeneet selvästi. OL3-sähköntuotannon koekäyttö alkoi maaliskuussa ja säännöllisen sähköntuotannon pitäisi alkaa heinäkuun lopussa.

Tukkumarkkinoiden johdannaishintakehitys Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL) vuosituotteille 2023–2025. Kuukauden viimeisen päivän päätöshinnat edellisen 12 kuukauden ajalta. Huhtikuun 2022 hinnat 19.4. Data: SKM Syspower.

Sanastoa

Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.

Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.

Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin välinen ero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia.

Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.

20.04.2022 // Teksti Turku Energian salkunhoitaja Ari Lahti

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.