fbpx
Kaukolämmön hinta Euroopassa (kartta).

Kaukolämmöllä on vihreä tulevaisuus

Kaukolämmöllä on Suomessa pitkä historia, eikä loppua näy. Sillä on merkittävä rooli myös tulevaisuudessa, kun lämmöntuotannossa tähdätään nollapäästöihin.

Suomessa käytetystä lämmitysenergiasta noin puolet on kaukolämpöä, ja sen osuus kasvaa edelleen. Vuonna 2018 kaukolämmön käyttömäärä oli yhteensä 33 500 gigawattituntia, mikä oli reilun prosentin edellisvuotta enemmän. Käytöstä asuintalojen osuus oli yli puolet, 54 prosenttia.

– Toisin kuin joskus ajatellaan, kaukolämpö ei ole millään tavalla vanhanaikainen lämmitysmuoto. Se on sataprosenttisesti palvelutuote, toisin kuin vaihtoehtoiset lämmitysmuodot – kaukolämpöasiakkaan ei tarvitse investoida suuriin laitteisiin tai vastata itse koko järjestelmästä. Se myös skaalautuu kiinteistön koon mukaan, kertoo Turku Energian projektipäällikkö Lotta Lyytikäinen.

Kotimainen on edullista

Euroopassa kaukolämmön osuus kaikista lämmitysmuodoista on yhdeksän prosenttia.

Väkilukuun suhteutettuna eniten kaukolämmön piiriin kuuluvia asukkaita on Islannissa, 92 prosenttia. Suomalaisista kaukolämmöstä lämmityksen saa 2,92 miljoonaa asukasta eli noin puolet. Meillä kaukolämmön suosio selittyy osin olosuhteilla.

Meillä kaukolämpö on Euroopan viidenneksi edullisinta.

– Suomessa kaukolämpöliiketoiminta alkoi samaan aikaan, kun kaupungistuminen kiihtyi 1960- ja 70-luvuilla. Samoihin aikoihin osui myös öljykriisi, jolloin öljystä riippuvaisuutta pyrittiin vähentämään. Tarvitsemme Suomessa paljon lämmitystä, joten sen tuottaminen esimerkiksi yhteistuotantolaitoksissa on tehokas tapa, Lotta valottaa. Toinen suosion syy – tai sen seuraus – lienee suomalaisen kaukolämmön hinta. Meillä ostovoimaan suhteutettuna kaukolämpö on Euroopan viidenneksi edullisinta: vuonna 2016 keskimäärin 48 euroa megawattitunnilta ilman arvolisäveroa. Ostovoimaan suhteutettuna kalleinta kaukolämpö on Slovakiassa (120 €/MWh) ja edullisinta Islannissa (14 €/MWh).

Uusiutuvien osuus kasvaa

Tulevaisuudessa kaukolämmöllä on merkittävä rooli, kun päästöjä synnyttävistä lämmitysmuodoista halutaan kokonaan eroon. Samalla, kun uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä tehostetaan, eri prosesseissa menee hukkaan lämpöä. Euroopassa taivaan tuuliin energiantuotannon hukkalämpönä menee 4 600 terawattituntia, joka on 1,4-kertaisesti EU-jäsenmaiden rakennusten lämmittämiseen tarvittava energiamäärä. Uusiutuvan energian käyttäjänä Islanti on ykkönen: maassa lämmitykseen käytetään pelkästään uusiutuvia energianlähteitä. Asian taustalla on pitkälti maaperästä saatava geolämpö. Suomessa uusiutuvien energianlähteiden osuus kaikesta lämmityksestä ja jäähdytyksestä on myös Euroopan korkeimpia, 55 prosenttia. EU-maiden vastaava keskiarvo on noin 19 prosenttia. Kaukolämmönkin tuotannossa uusiutuvien osuus on meillä Suomessa kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana ollen tällä hetkellä 36 prosenttia.

– Turku Energialla olemme sitoutuneet tavoitteeseen, että ensi vuonna uusiutuvien osuus on jo 70 prosenttia kaukolämmöstä. Tulevaisuudessa energian tuotanto koostuu yhä pienemmistä virroista paikallisen uusiutuvan tuotannon, hukkalämpöjen ja hajautettujen tuotantomuotojen myötä. Kaukolämpö on ainoa lämmitysmuoto, joka pystyy yhdistämään nämä eri energiamuodot toisiinsa ja jakelemaan ne asiakkaille, Lotta kiteyttää.

25.11.2019 // Teksti Juho Heikkinen // Lähteet: www.energia.fi; https://ec.europa.eu/eurostat; European district heating price series; www.irena.org

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.