fbpx
Katja Kanelisto, Teija Ahola ja Kristiina Vigren.

Bling blingiä elämään

Teija Ahola toi bollywood-tanssin Turkuun. Värikäs tanssi tarjoaa silmänruokaa, hassuttelua ja positiivista energiaa.

Teija Ahola on tanssinut koko elämänsä. Hän aloitti klassisen baletin tunnit 6-vuotiaana, ja nuorena laji vaihtui jazzbalettiin. Seuraavaksi hän kiinnostui etnisistä
tansseista, ja 90-luku meni itämaisen tanssin parissa. Sitten sydämen valloitti flamenco, jota Teija tanssi yli kymmenen vuotta, kunnes polvet eivät enää kestäneet lajia. Flamencoa ja lattaritansseja yhdistävä rumbita oli vuorossa seuraavana ja sitä Teija myös opetti.

Kun valkokankaat valloitti elokuva Slummien miljonääri, Teijan oppilaat alkoivat kysellä, voisiko hän opettaa heille myös elokuvassa näkyvää bollywood-tanssia.

– Jäin sitten kerrasta koukkuun kolmetoista vuotta sitten. Siihen aikaan bollywoodia ei vielä opettanut Suomessa kuin pari opettajaa Helsingissä. Hain oppia Riiasta, missä kävin työmatkoilla, ja löysin myös lajin taitajan. Tilasin itselleni opetusvideoita, koska tanssivideoita ei löytynyt vielä YouTubesta.

Nyt bollywoodia voi tanssia Helsingin ja Turun lisäksi ainakin Tampereella ja Lahdessa – mikään valtavirran tanssityyli laji ei vieläkään ole. Turussa tanssia harrastavia on Teijan Åbolly-tanssikoulussa muutamia kymmeniä.

Musiikki vei mennessään

– Ihastuin lajissa ensimmäisenä musiikkiin. Se on tosi monipuolista ja soittimia on paljon. Lisäksi huomioin sanoitukset – suosittuihin lauluihin löytyvät onneksi käännökset netistä helposti.

Käsiliikkeet ja eleet – jopa silmänliikkeet – ovat bollywoodissa tärkeitä, sillä jokainen liike kertoo jotain. Monet sanoitukset ja sitä myötä myös tanssit ovat hauskoja, ja pelleily kuuluu lajin luonteeseen, mutta vakavammistakin aiheista tehdään tansseja. Teija on tehnyt paljon sotatanssien koreografioita, joissa on aggressiivisempia liikkeitä.

– Oikeastaan bollywood on fuusio kaikesta, mitä olen tanssinut aikaisemmin. Siinä on paljon piirteitä itämaisesta tanssista ja flamencosta. Nyt tuntuu siltä, että tanssipolkuni on ollut tarkoituskin johtaa juuri tähän.

– Vaikeinta suomalaiselle on lajissa varmaankin se, että jalat, kädet, pää ja silmät voivat kaikki tehdä eri liikkeitä. Kestää oman aikansa, että oppii liikuttamaan kaikkia ruumiinosia ikään kuin irrallaan toisistaan ja eri tahtiin.

Ensi vuonna Teija täyttää kuusikymmentä vuotta. Hän toivoo, että saa pysyä terveenä ja voi jatkaa tanssia vielä pitkään.

– Toivon, että saan itselleni seuraajan koulun toisesta opettajasta Sanna Sonista, sillä olisi sääli, jos tanssi katoaisi Turusta kokonaan minun eläköidyttyäni. Sanna on erittäin lupaavasti kehittynyt koreografina ja ammentaa oppia suoraan Intiasta.

Bollywood on fuusio kaikesta.

Koreilu kuuluu lajiin

Teija puhkeaa nauruun, kun häneltä kysyy, montako pukua hän omistaa. Niitä on kuulemma niin paljon, ettei hän kehtaa edes sanoa.

– Tämä on sellaista hullutusta – tilaamme vaatteita Intiasta. Ja Barcelonasta löysin viime käynnillä hyvän kaupan, joka tekee mittatilauksesta asuja. Minulla on kotona autotallin yhteydessä varasto, joka on täynnä pukuja.

Vaatteiden lisäksi tärkeitä ovat korut, joita Teijalla on kuvauksissakin mukana iso laatikollinen.

Hän myös ompelee esiintymisasuja muille ja itselleen, sillä ensimmäisessä ammatissaan hän oli vaatetusalalla.

– Minulla oli yhdeksänkymmentäluvun alussa vaateliike Hansassa ystäväni kanssa muutaman vuoden ajan. Meillä oli oma mallisto. Taisimme olla aikaamme edellä, sillä
silloin kauppa ei käynyt mitenkään villisti – vasta nyt osataan arvostaa jälleen kotimaista pientuotantoa.

Esityksiä varten laittautuminen ja meikkaaminen on hauskaa. Meikkikerroksia on parhaimmillaan yhdeksän, sillä väliin on levitettävä kiinnityskerroksia, jotta meikit pysyvät kasvoilla, kun esiintymishetkellä hikoilee. Silmämeikki on usein hyvin näyttävä.

Teijan oppilaat kehuvat häntä pitkäpinnaiseksi, sopivasti vaativaksi ja huolehtivaiseksi opettajaksi, joka osaa luoda ryhmään hyvän hengen. Åbollyssa tanssii kaikenikäisiä ja -mallisia naisia – jokunen mieskin on välillä kokeillut lajia.

Ryhmä on käynyt ulkomailla esiintymässä Tallinnassa, mutta haaveissa siintää kilpailumatka Ateenaan, jossa järjestetään vuosittain isot kansainväliset kilpailut.

– Välillä, kun katsomme YouTubesta muunmaalaisten ryhmien tekemiä koreografioita samaan musiikkiin kuin meillä, tuntuu vilpittömästi siltä, että Teijan tekemä koreografia on kaikista ihanin, sanovat Teijan oppilaat Katja Kanelisto ja Kristiina Vigren.

Tanssia syöpälasten hyväksi

Päivätöisekseen Teija tekee markkinointia teollisuudelle koneita ja komponentteja toimittavassa Projectassa. Hän vastaa digi- ja printtimainoksista, ylläpitää nettisivuja ja verkkokauppaa sekä huolehtii esimerkiksi hakukonemarkkinoinnista.

Hän asuu miehensä kanssa Naantalin Poikossa maalla, järven rannalla.

– Muutimme kesämökillemme pysyvästi, kun lapset aikuistuivat. On ihanaa asua luonnon keskellä, ja kuitenkin Turkuun ajaa parissakymmenessä minuutissa.

Jos Teijalla on toinen intohimo, se on venäjänsiniset kissat, joita hän on kasvattanutkin. Nyt kotona asustelee kolme eleganttia kissaa.

Teijan 8- ja 6-vuotiaat lapsenlapset asuvat lähellä Littoisissa ja heidän kanssaan mami viettääkin paljon aikaa.

Vanhempi lapsenlapsista sairastui 4-vuotiaana aivosyöpään, ja Teija on sen myötä lähtenyt mukaan tukemaan AAMU Suomen Lasten Syöpäsäätiön toimintaa. Hän järjestää jälleen syksyllä Hansakorttelissa hyväntekeväisyystanssinäytöksen, jonka avulla kerätään rahaa AAMU Säätiölle.

– Lapsenlapseni Frans on todellinen valopilkku. Hän on AAMU Säätiön mainoskasvo, enkä ihmettele. Frans on käsittämättömän valoisa luonne. Hän tsemppasi sairaalassa muita lapsia, jos jollekulle piti laittaa vaikka katetri tai ottaa verikoe. Positiivisuudessa hän on minun idolini, Teija sanoo.

Teija energiankäyttäjänä:

Hyvää

+ kesällä viilennämme talon ja rantasaunan ilmalämpöpumpulla
+ talon suuriin ikkunoihin on asennettu auringonsuojakalvot estämään liiallista lämpenemistä
+ lähitulevaisuuden suunnitelmissa on hankkia aurinkopaneelijärjestelmä
+ talven kylminä päivinä lisää lämpöä otamme takasta
+ talossa on led-valaistus
+ talvella pudotamme lämpöä yön ajaksi

Kehitettävää

– huonojen julkisten yhteyksien vuoksi meillä on kaksi autoa

 

Tunnetko ihmisen, joka levittää energiaa ja iloa lähiympäristöönsä?

Ilmianna meille Valopilkku, sinä tai joku muu. Kerrothan ehdotuksessasi myös taustatietoa ehdokkaastasi: mitä hän tekee työkseen, harrastukset ja erityiset kiinnostuksen kohteet. Lehteen haastateltavaksi valittu valopilkku pääsee meikkaajan ja kampaajan käsittelyyn. Hänet stailataan lehteä varten ja hän saa omaan käyttöönsä valokuvia.
Ehdotuksia voi lähettää osoitteessa valopilkku.fi tai Turku Energia / Valopilkku, PL 105, 20101 TURKU.
22.08.2022 // Teksti Pirkko Soininen // Kuvat Mikael Soininen // Meikki: Alisa Oksanen

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.