fbpx
Anneli Uskali.

Auttaminen tuo hyvän mielen

Moni raisiolainen on oppinut tuntemaan Anneli Uskalin, 77, tuikkivat silmät ja hymyn. Anneli on tuttu kasvo niin SPR:n veripalvelun kahvittajana, ensiapuryhmäläisenä, Nälkäpäivän lipaskerääjänä kuin alakoulun varamummonakin. – Vapaaehtoistyö on tuonut valtavasti iloa elämään, kertoo Anneli.

Sysäys vapaaehtoistyöhön tuli, kun Anneli oli 35-vuotias ja hänen isänsä sai sydänkohtauksen kuntolenkillä. Paikalle osui ensimmäisenä liikunnan opettaja, joka elvytti isän.
– Minulle tuli huoli, etten osaisi itse tehdä vastaavassa tilanteessa yhtään mitään, joten hakeuduin SPR:n ensiapukurssille ja sillä tiellä ollaan edelleen, Anneli nauraa.
Viitisen vuotta myöhemmin Anneli lähti mukaan SPR:n Raision osastoon ja pikku hiljaa vapaaehtoistyö vei yhä enemmän mukanaan.
– Kaikista läheisintä minulle on ollut ensiaputoiminta. Koskaan en ole joutunut tositoimiin, mutta koska harjoittelemme säännöllisesti, osaisin tarpeen tullen elvyttää ja auttaa.
Anneli rohkaisee kaikkia käymään ensiapukurssin ja pitämään yllä taitoja. Kuka tahansa meistä voi pelastaa kanssaihmisen hengen, jos osaa elvyttää.

Anneli oli parikymmentä vuotta SPR:n Raision osaston hallituksen sihteerinä, ja oma aviomies toimi osaston puheenjohtajana.

– Se oli kätevää. Vapaaehtoistyö yhdisti meitä perheenäkin hirveästi, oli samat asiat ja kokoukset.

Moni kaipaa ystävää

Anneli oli vuosia mukana SPR:n henkisen tuen hälytysryhmässä, joka kutsutaan paikalle kriisitilanteissa. Kyseessä saattoi olla esimerkiksi äkillinen kuolemantapaus, jolloin läheiset kaipasivat akuutisti tukea.
– Monet kohtaamiset olivat todella surullisia, mutta toivon, että meistä oli edes hiukan apua.
Joskus riittää, että joku kuuntelee. Moni ihminen on kovin yksin arjessaan tai tarvitsee tukea kriisien aikana.

– Esimerkiksi Raisiossa SPR:n ystävätoiminta on täysin katkolla, koska emme ole löytäneet ketään vapaaehtoista vetämään toimintaa. Se on todella sääli, sillä ystävää kaipaavia on paljon.

Anneli oli päähälyttäjänä myös etsintäryhmässä, joka kutsutaan apuun, kun joku katoaa. Hänen tehtävänään oli alkuaikoina soittaa hälytyksen tullessa kaikki noin viisikymmentä Raision ryhmään kuuluvaa läpi ja koota ryhmä kasaan. Sittemmin työ helpottui, kun saatiin ryhmäviestit kännyköihin.
– Usein kadoksissa ovat vanhukset, jotka eivät enää löydä kotiinsa, mutta etsimme myös lapsia. Onneksi löysimme monet elossa, mutta välillä emme ehtineet ajoissa ja etsittävät olivat ehtineet menehtyä. Omalla tavallaan ahdistavaa oli, kun kadonnutta ei kerta kaikkiaan löydetty, vaikka etsintöjä saatettiin jatkaa monta päivää, Anneli kertoo.
Anneli rohkaisee kaikkia käymään ensiapukurssin ja pitämään yllä taitoja.

Pidetty varamummu

Kun Anneli jäi eläkkeelle 17 vuotta sitten, aikaa vapautui entistäkin enemmän SPR:n toiminnalle. Anneli oli valmistunut aikoinaan teollisuuslaborantiksi. Hän teki pitkään töitä sairaalassa, mutta siirtyi sieltä lopulta opintojaan vastaavaan työhön ExxonMobilin laboratorioon Naantaliin, jossa hän työskenteli SPR:n Raision osastolla on toimipaikka vanhassa omakotitalossa Raisiontien varrella. Yli 40 vuotta kestäneen vapaaehtoistyön aikana Anneli Uskalille tämäkin sympaattinen talo on tullut tutuksi. Samalla vapaaehtoistyö on antanut hänelle hyvää mieltä ja uusia ystäviä.

parikymmentä vuotta.
– SPR:stä olen saanut hyviä ystäviä ja vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen. Tämä on korvannut hyvin läheisen työyhteisön, joka jäi eläköityessä taakse, Anneli toteaa.
Eläkkeellä Anneli hakeutui myös päiväkotiin varamummuksi. Hänestä tuli lapsille niin läheinen, että hän jatkoi saman ryhmän kanssa myös eskariin ja alakouluun.
– Kaikilla lapsilla ei ole isovanhempia tai he asuvat kaukana, joten varamummuja tarvitaan kipeästi. Siinä hommassa palaute tuli välittömästi. Kun seitsemän lasta kiipesi syliin, tunsi joka solullaan olevansa pidetty, Anneli hymyilee.

Tansania jätti jäljen

Anneli vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Tampereella. Hän tuli aviopuolisonsa kanssa Turkuun opiskelemaan, ja vakaa aikomus oli palata Tampereelle, mutta työt pitivät täällä. Raisiolaisia Uskalit ovat olleet kohta jo 50 vuotta.
Pariskunnalla on kaksi lasta ja neljä lastenlasta, nuorin on 9-vuotias ja vanhin jo 26.
– On mukavaa, kun lapsenlapset ovat niin eri ikäisiä. Jokaisen kanssa on ihan omat juttunsa.
Vanhimpien lastenlasten kanssa Anneli jakaa neljän vuoden takaa erityisen muiston Tansaniasta. Lääkäriksi opiskeleva vanhin lapsenlapsi oli ollut vapaaehtoistyössä Mufindin SOS-Lapsikylässä jo useaan otteeseen. Hän oli jälleen Tansaniassa useamman kuukauden komennuksella, kun pikkusiskokin lähti joululomalla mukaan auttamaan.
– Lähdin kolmeksi viikoksi mukaan, autoin orpolapsia päiväkodissa ja iltaisin työskentelin vauvatalossa. Tansania avasi silmät sille, miten hyväosaisia olemme, miten vähällä monet tulevat toimeen. Kannan matkan muistoja ikuisesti mukanani, Anneli kertoo.

Täysverinen mökki-ihminen

Anneli ei osaa sanoa, mistä hänen positiivisuutensa ja energiansa kumpuaa.
– Kai se on luonnejuttu. Haluan auttaa. Nyt kun olen eläkkeellä ja joutilasta aikaa on niin paljon, miksi en käyttäisi sitä muiden hyväksi. Saan energiaa, kun näen, että apuni on autettavalle tärkeää.
Anneli kuuluu niihin eläkeläisiin, joiden päivät ovat täynnä puuhaa. Ennen koronaa hän kävi neljä kertaa viikossa esimerkiksi jumpassa.
– Korona-aikana olen jumpannut kotona Anna-lehden 80-luvun aerobic-kasetin mukaan ja pyrkinyt käymään joka päivä sauvakävelemässä. Myös lukeminen kuuluu lempiharrastuksiini, Anneli kertoo.
Tällä hetkellä hän iloitsee mökkikauden alkamisesta. Kustavissa sijaitsevalla tontilla on omat mökit niin Annelin kuin lastenkin perheillä.
– Olen henkeen ja vereen mökki-ihminen. Tykkään puuhata ja touhuta ulkona – enkä missään nimessä haluaisi juoksevaa vettä, sillä nautin vesien kantamisesta, Anneli hymyilee.

Anneli energiankäyttäjänä

Hyvää
+ Perusteellinen jätteiden lajittelu.
+ Hana kiinni hiustenpesun aikana.
+ Kerrostalon sauna koko kesän käyttämättä ja muuten kerrostalon sauna käytössä korkeintaan 1 krt/vko.
+ Ruokien valmistus useammaksi päiväksi kerrallaan.
+ Huoneistovalojen käyttö minimissään.
+ Astianpesukone päällä vain täysinäisenä.
Kehitettävää
– Mökkioloissa lajitellaan vain biojäte ja sekajäte.
– Pyykinpesukone liian usein vaillinainen.

Tunnetko ihmisen, joka levittää energiaa ja iloa lähiympäristöönsä?

Ilmianna meille Valopilkku, sinä tai joku muu. Kerrothan ehdotuksessasi myös taustatietoa ehdokkaastasi: mitä hän tekee työkseen, harrastukset ja erityiset kiinnostuksen kohteet. Lehteen haastateltavaksi valittu valopilkku pääsee meikkaajan ja kampaajan käsittelyyn. Hänet stailataan lehteä varten ja hän saa omaan käyttöönsä valokuvia.
Ehdotuksia voi lähettää osoitteessa valopilkku.fi tai Turku Energia / Valopilkku, PL 105, 20101 TURKU.
07.06.2021 // Teksti Pirkko Soininen // Kuvat Mikael Soininen

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.