fbpx
Luminen maisema Turun Koroisilla. Aurinko paistaa Koroisten sähköaseman piipun takaa.

Pakkanen paukuttaa sähkömarkkinoita

01.02.2021 // Teksti Ari Lahti // Kuvat Esko Keski-Oja

Perinteisen pakkastalven paluu sekä polttoaineiden ja päästöoikeuden hintojen nousu saivat loppuvuodesta ja edelleen tammikuussa sähkömarkkinoiden spot- ja johdannaishinnat jyrkkään nousuun. Lämpimän loppusyksyn jälkeen normaalia kylmempi, kuivempi ja vähätuulinen säänkuva on tukenut erityisesti lähipään hintanäkymiä. Markkinoita pitää jännityksessä vesitilanteen kehittymisen ohella edelleen Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen aikataulu.

Spot-hintakehitys

Sateinen ja huomattavasti normaalia lämpimämpi sekä tuulinen sää painoivat marraskuussa systeemihinnan keskimäärin tasolle 6,3 €/MWh. Joulukuussa selvästi kuivempi kuun alkupuoli sekä Norjan ja Saksan välisen uuden merikaapelin käyttöönotto tukivat spot-hintatasoa. Edelleen Ruotsin ja Suomen aluehintoja nosti ydinvoimalaitosten heikompi käytettävyys. Suomessa kapasiteetin laskun syynä oli Olkiluoto 2 -ydinvoimalaitoksen pikasulkuun ajanut laitoshäiriö. Vuodenvaihteesta spot-hintatasoja on nostanut merkittävästi talviseksi muuttunut säänkuva.

Joulukuussa systeemi-spot toteutui keskimäärin hintaan 20,09 €/MWh ja Suomen aluehinta hintaan 39,25 €/MWh. Vuosi 2020 oli ennätyssateinen ja lämmin ja kulutusta oli joiltakin osin pienentämässä myös koronavirusepidemian vaikutukset sähkönkysyntään. Vuoden keskimääräinen systeemihintatoteuma oli 10,93 €/MWh, mikä oli 28 €/MWh edellisvuotta vähemmän (-72 %). Suomen aluehinta puolestaan toteutui tasolla 28,02 €/MWh, mikä oli 16 €/MWh vuoden 2019 tasoa vähemmän (-36 %). Kirjoitushetkellä, kun vuoden 2021 tammikuusta on kulunut reilut kaksi kolmasosaa, Suomen aluehinnan keskimääräinen toteuma on tasolla 50,3 €/MWh ja systeemihinnan tasolla 44,3 €/MWh.

Pohjoismaisen systeemihinnan (SYS) ja Suomen/Helsingin aluehinnan (FI) kehitys edellisen 12 kk:n ajalta (tuntihintojen kuukausikeskiarvot). Data: Nord Pool Spot.

Johdannaishinnat

Tukkumarkkinoilla systeemijohdannaisten hinnat olivat lokakuun alkupuolelta marraskuun jälkipuoliskolle jyrkässä laskussa. Pääasiallinen syy laskuun löytyy leudosta ja runsassateisesta säästä sekä leutoa talvea lupailleista pidemmistä sääennusteista. Marraskuun loppupuolella hintatasoon saatiin kuitenkin korjaus, joka lähti liikkeelle Keski-Euroopan säänkuvan viilenemisestä sekä päästöoikeuden hinnan tasaisena jatkuneesta noususta, joka jatkui aina tammikuun alkupuoliskolle.

Joulunpyhien jälkeen pidemmät sääennusteet alkoivat ennakoida suursäätilan muutosta ja Skandinaviaan jopa normaalia kylmempää tammikuuta. Vuodenvaihdetta kohti ja edelleen tammikuun alussa systeemi-johdannaishinnat nousivatkin jyrkästi ja etenkin lähipään tuotteiden osalta. Nousua vauhdittamassa oli kivihiilen ja varsinkin maakaasun hintojen jyrkkä nousu, jota taustoitti Aasian vahva kysyntä.

Historiallisen runsaassa vesitilanteessa markkinoiden erityinen mielenkiinto on ollut kylmemmän jakson kestossa. Vaikka väliin tammikuussa onkin saatu myös lauhempaa ilmaa, kirjoitushetkellä odotukset jopa normaalia kylmemmän talvisään jatkumisesta ovat vähintään helmikuun puoliväliin. Pidempi kylmä ja vähäsateinen jakso olisi omiaan normalisoimaan pohjoismaista vesitilannetta ja samalla tukemaan johdan-naishintoja.

Tukkumarkkinoiden johdannaishintakehitys Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL) vuosituotteille 2022-2024. Kuukauden viimeisen päivän päätöshinnat edellisen 12 kuukauden ajalta. Data: SKM Syspower.

Aluehintaero

Vuoden 2020 keskimääräinen aluehintaero oli noin 17,09 €/MWh eli 12 €/MWh edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Vuoden aikana poikkeuksellisen hyvän vesitilanne painoi voimakkaasti Norjan aluehintoja ja samalla systeemihintaa. Fyysisen sähkönsiirtokapasiteetin rajallisuuden ja käytettävyysrajoitteiden johdosta Nord Pool -alueen muiden hinta-alueiden hinnat toteutuivat selvästi systeemihintaa korkeampina. Runsas vesitilanne, loppuvuoden korkea aluehintaerototeuma sekä Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoksen aikatauluun liittyvä epävarmuus nostivat loppuvuonna voimakkaasti varsinkin kuluvan ja myös vuoden 2022 aluejohdannaisten hintoja. Alkuvuoden 2021 selvästi maltillisemman aluehintaerototeuman sekä systeemijohdannaisten hintojen nousun myötä aluehintajohdannaishinnoissa on kuitenkin nähty maltillistumista.

Suomen aluehintakehitykselle merkityksellistä on pitkään rakenteilla olleen Olkiluoto 3 -ydinreaktorin valmistuminen, minkä odotetaan parantavan merkittävästi sähköomavaraisuuttamme. Elokuussa markkinoille välitetyn aikataulun mukaan reaktori pitäisi kytkeä valtakunnan verkkoon lokakuun lopussa 2021 ja saada säännölliseen sähkötuotantoon helmikuun lopusta 2022. Laitoksen tilaaja TVO on asettanut tavoitteeksi, että polttoaineen lataus voisi tapahtua maaliskuussa 2021. Tuoreen STUK:in kolmannesvuosiraportin mukaan OL3-laitosyksiköllä on kuitenkin polttoaineen latausvalmiuden kannalta vielä jonkin verran kesken olevia asioita.

Vuosituotteen 2022 hintakehitys ja Suomen tukkuhinnan jakaantuminen systeemi- ja aluehintajohdannaisen osuuksiin edellisen 12 kuukauden ajalta. Laskettu kuukauden viimeisen päivän päätöshinnoista. Data: SKM Syspower.

Sanastoa

Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.

Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.

Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin välinen ero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia.

Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.