Sähkömarkkinakatsaus 6.8.2019

14.08.2019 // Teksti Salkunhoitaja Ari Lahti / Turku Energia Sähkönmyynti // Dreamstime

Yleinen markkinatilanne

Loppukevään ja kesän spot- ja johdannaishintakehitystä on leimannut reipas vaihtelu vuoden 2020 ja sitä lyhyempien tuotteiden hinnoissa. Toukokuun alkupuolelta aina juhannuksen tienoille spot- ja johdannaishinnat laskivat pääosin tasaisesti pohjoismaisen vesitilanteen vahvistuttua ja ajoittain varsin tuulisen sään johdosta. Keskikesällä hinnat nousivat jälleen, kun Keski-Eurooppaan levisivät ennätyshelteet ja päästöoikeuden hinnat nousivat jyrkästi. Heinäkuun loppupuolella, helteiden helpotettua ja myöhemmin sääennusteiden muututtua sateisemmiksi, johdannaishintakehitys on jälleen ollut mollivoittoista. Laskuvirettä on lisännyt maailmantalouden kasvunäkymiin liittyvä epävarmuuden kasvu erityisesti Yhdysvaltain kiihtyvän kauppasodan muodossa. Myös Iso-Britannian brexit-tilanteen lopputulema on edelleen epäselvä.

Heinäkuussa Suomen aluehinta toteutui 45,91 €/MWh:in tasolla (kesäkuussa 30,71 €/MWh). Alkuvuoden keskiarvo Suomen hinta-alueella on puolestaan ollut reilut 43,0 €/MWh eli koko viime vuoden keskimääräistä tasoa (46,8 €/MWh) alempana ja noin 10 euroa vuosien 2016 ja 2017 toteutuneita vuosikeskiarvoja korkeampi.

Helsingin aluehinnan kehitys vuosina 2017, 2018 ja alkuvuonna 2019. Data: SKM Syspower.
Helsingin aluehinnan kehitys vuosina 2017, 2018 ja alkuvuonna 2019. Data: SKM Syspower.

Sää ja pohjoismainen vesitilanne

NordPool-alueen vesitilanteen eli hydrobalanssin (Ruotsi ja Norja) kehitys vuodesta 2015. Hydrobalanssin ero suhteessa pitkän ajan normaaliin (0-tasoon) sinisellä (ennuste harmaalla; asteikko vasemmalla). Spot-hintakehitys punaisella ja Suomen aluehinta vihreällä (asteikko oikealla). Spot-hintatason huiput ovat ajoittuneet ajankohtiin, jolloin vedestä on niukkuutta. Lähde: SKM Syspower.
NordPool-alueen vesitilanteen eli hydrobalanssin (Ruotsi ja Norja) kehitys vuodesta 2015. Hydrobalanssin ero suhteessa pitkän ajan normaaliin (0-tasoon) sinisellä (ennuste harmaalla; asteikko vasemmalla). Spot-hintakehitys punaisella ja Suomen aluehinta vihreällä (asteikko oikealla). Spot-hintatason huiput ovat ajoittuneet ajankohtiin, jolloin vedestä on niukkuutta. Lähde: SKM Syspower.

Säällä, lämpötilalla sekä vesitilanteella on suuri merkitys sähkön markkinahinnan muodostumiseen. Jos on keskimääräistä kylmempää, sähkön kysyntä ja sen myötä hintataso yleensä nousevat. Jos vettä on käytettävissä vesivoimaloissa runsaasti ja/tai on tuulista, on mahdollista kasvattaa energiantuotantoa. Tällä on hintatasoa laskeva vaikutus.

Runsaat sateet ja ajoittain tuulinen sää laskivat spot- ja johdannaishintoja toukokuun alkupuolelta juhannuksen tienoille. Tällä välin pohjoismainen vesitilanne ehti parantua lähes pitkän ajan normaaliin (oheisen kuvaajan 0-tasolle). Keskikesällä hinnat nousivat jälleen. Varsinkin Keski-Euroopassa jäähdytyskysyntä, ennätyshelteet ja päästöoikeuden hinnan jyrkkä nousu nostivat hintatasoa. Kuiva sää heikensi nopeasti myös pohjoismaista vesitilannetta,jolloin spot-hintataso nousi. Heinäkuun loppupuolelta lähipään johdannaishinnat kääntyivät jälleen laskuun sääennusteiden luvattua viileämpää ja sittemmin epävakaisempaa eli sateista ja ajoittain varsin tuulista säätä. Kirjoitushetkellä lähiajan pohjoismainen sääennustekuva on varsin runsassateinen.

Sähköntuotannon rajakustannuskehitys ja johdannaishinnat

Energian hintaan vaikuttaa aina myös polttoaineiden hintakehitys sekä päästöoikeuden hintataso sähköntuotannon rajakustannusten muodossa.

Alkuvuonna kivihiilen ja maakaasun hintataso on ollut pääosin laskussa, sillä polttoaineiden globaali kysyntä on ollut maltillista, ja niiden varastotilanne on ollut hyvä. Samalla kuitenkin päästöoikeuden hinta on ollut nousussa. Taustalla ovat EU:n päästökauppajärjestelmän reformitoimenpiteet, joilla päästömarkkinoiden ylitarjontatilanteesta siirryttiin niukkuuden aikaan järjestelmän ohjausvaikutuksen tehostamiseksi. Päästöoikeuden hinnan noustua noin nelinkertaiseksi (kirjoitushetken noin 28,5 €:een per hiilidioksiditonni) vain reilussa puolessatoista vuodessa, voidaan jälleen puhua vähäpäästöisyyteen ohjaavasta vaikutuksesta. Päästöoikeuden hinta vaikuttaa entistä merkittävämmin sähkömarkkinoiden hintaan.

Tukkumarkkinoiden johdannaishintakehitys Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL) vuosituotteille 2020-2022. Data: SKM Syspower.
Tukkumarkkinoiden johdannaishintakehitys Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL) vuosituotteille 2020-2022. Data: SKM Syspower.

Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.

Aluehintaero

Spot- ja Suomen aluehintakehitys sekä FI-SYS (HEL-SYS) aluehintaero - vuosi-, kvartaali-, kuukausi- ja viikkokeskiarvot.
Spot- ja Suomen aluehintakehitys sekä FI-SYS (HEL-SYS) aluehintaero - vuosi-, kvartaali-, kuukausi- ja viikkokeskiarvot.

Vuoden 2019 toisen kvartaalin toteutunut aluehintaero oli noin 1,7 €/MWh eli noin euron ensimmäistä kvartaalia korkeampi. Touko–kesäkuussa Suomen aluehintaa nostivat lukuisat sähkön rajasiirtoyhteyksien siirtorajoitteet ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten huoltoseisakit. Edelleen heinäkuussa sähköntuonti idästä oli poikkeuksellisen vähäistä, sillä Venäjän puolella sijaitsevia voimalaitoksia huollettiin ja siirtoyhteyksissä oli rajoitteita.

Heinäkuun keskimääräinen aluehintaero olikin peräti 10,76 €/MWh. Koko alkuvuoden keskimääräinen aluehintaero on toistaiseksi ollut reilut 2,7 €/MWh. Heinäkuussa ilmoitettiin myös pitkään viivästyneen Olkiluoto 3 -reaktorin valmistumisen lisäviivästyksestä. Uusimman tiedon mukaan laitos kytkettäisiin valtakunnan verkkoon huhtikuussa 2020 ja säännöllisen sähköntuotannon odotetaan alkavan heinäkuussa 2020. Siten sähkön omavaraisuusasteen merkittävää nousua joudutaan odottelemaan vielä tovi.

Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin kehitys vuoden 2018 alusta (päiväkeskiarvot). Data: SKM Syspower.
Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin kehitys vuoden 2018 alusta (päiväkeskiarvot). Data: SKM Syspower.

Spot-markkinat: Sähkön fyysiseen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kulut-tajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tule-vat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.

Aluehintaero: systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin välinen ero. Ero syntyy, kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia.