fbpx
Puu on kaatunut sähkölinjan päälle ja auheuttanu sähkökatkon.
27.03.2018

Viime vuonna oli ennätysvähän sähkökatkoja

Viime vuonna Turku Energia Sähköverkkojen keskeytysaika per asiakas oli alhaisempi kuin koskaan ennen. Vaikka tilanne on pystynyt pitkään hyvänä, sähkönkäyttäjien ei pidä tuudittautua tähän vaan varautua huolellisesti mahdollisiin katkoihin.

– Arvioimme koko verkon toimintaa laskemalla keskimääräistä keskeytysaikaa per asiakas. Vuonna 2017 tämä aika oli 8 minuuttia 54 sekuntia, eli alempi kuin kertaakaan aiemmin. Toki tunnusluvun taso on pysynyt viime vuodet aika vakaana, kertoo Turku Energia Sähköverkkojen käyttöpäällikkö Harri Salminen.

Turku Energia Sähköverkoilla on 83 000 asiakasta eli käyttöpaikkaa. Viime vuonna kolmasosa asiakkaista koki sähkökatkoksen ja noin tuhannella asiakkaalla oli vuoden aikana yli kolme katkosta.

– Jos katkoksia oli useita tai ne kestivät keskimääräistä pidempään, teimme käyttöpaikan läheisyydessä todennäköisesti verkon huoltotöitä.

Yli kuusi tuntia keskeytyksistä joutui kärsimään noin 250 asiakasta. Kuuden tunnin keskeytys ei ollut kenelläkään yhtäjaksoinen, vaan sisälsi useita lyhyempiä katkoja.

– Kuusi tuntia saattaa kuulostaa pitkältä ajalta, mutta vuodessa on 8 760 tuntia. Siihen suhteutettuna pisimmätkään katkot eivät olleet pitkiä, Salminen toteaa.

Pitkiä katkoksia ei ole osunut Turun seudulle, koska täällä ei ole kärsitty pahoista myrskyistä useampaan vuoteen. Viimeksi vuonna 2013 riehui Seija-myrsky, joka aiheutti pidempiä katkoksia.

Kauko-ohjausta ja vierimetsän hoitoa

Turku Energia Sähköverkot on myös panostanut keskeytysten ennaltaehkäisyyn

– Olemme lisänneet verkon kauko-ohjausta. Kun sähköt aiemmin katkesivat, meidän piti ajaa autolla johdon varrelle ja kokeilla paikan päällä kytkentöjä, joiden avulla saatoimme ehkä palauttaa sähköt osalle talouksista. Nyt voimme tehdä tämän käyttökeskuksesta käsin.

Toinen merkittävä parannus on ollut vierimetsän hoito, jonka laki salli vuonna 2013. Sen jälkeen Turku Energia on saanut raivata johtoalueilla myös läheistä metsää 20 metrin syvyydeltä.

– Näin olemme voineet ehkäistä tehokkaasti puiden tai oksien johtojen päälle kaatumisesta johtuvia katkoksia, Salminen kertoo.

Rakenneviat yleisimpiä katkon syitä

Keskeytykset johtuivat viime vuonna yleisimmin rakennevioista.

– Laitteisiin voi tulla teknisiä vikoja, erotin voi rikkoutua tai kaapelipääte pettää. Viat voivat olla ikääntymisen tuomia tai valmistusvirheitä.

Toiseksi yleisin katkojen syy olivat tuuli ja myrsky. Kolmanneksi eniten katkoja aiheuttivat huolto ja kunnossapitotyöt, mutta nämä keskeytykset ovat aina ennalta tiedettyjä ja asiakkaille on ilmoitettu niistä etukäteen.

– Maankaivu- ja metsätyöt ovat myös mahdollisia häiriöiden aiheuttajia. Niistä aiheutuneita sähkökatkoja on onnistuttu vähentämään tarjoamalla näiden alojen yrityksille opastusta ja ohjeistusta työskentelystä sähköverkkojen läheisyydessä.

Näin varaudut yrityksissä

Katkojen määrä ja kesto on selvästi vähentynyt, mutta sähkönkäyttäjien kannattaa silti varautua sähkökatkoksiin ennalta.

– Pitää miettiä, onko tarvetta hankkia varavoimaa, miten tietokoneet on turvattu, onko UPS-järjestelmä toimiva ja mitä vakuutus korvaa. Katkeamaton sähkönsyöttö edellyttää laitekohtaista UPS-varmennusta tai erillistä UPS -verkkoa normaalin sähkönsyötön rinnalle, Salminen tähdentää.

Vaikka tilanne on ollut tosi hyvä pitkään, on mahdollista, että Turkuunkin iskee kova myrsky ja sähköt katkeavat useammilta asiakkailta. Samanaikaisesti sattuvat tekniset viat voimantuotannossa tai sähkön siirtoverkolla voivat myös aiheuttaa hyvinkin laajan suurhäiriön. Varautumisen kustannukset ovat pieniä verrattuna siihen mitä haittoja keskeytykset voivat aiheuttaa.

– Kehottaisin järjestämään kaikissa yritysten toimitiloissa ja työpaikoilla sähkökatkosharjoituksen silloin tällöin. Siinä sähköt pannaan hallitusti poikki koko toimipaikasta ja seurataan, käynnistyykö varavoima, miten UPS-laitteet toimivat, syttyvätkö varavalot, kulkevatko hissit ja aukeavatko sähkölukot. Näitä asioita on hyvin vaikea tietää ennalta, joten ne pitää varmistaa kokeilemalla.

Näin varaudut kotona

Yksityistalouksien tulisi tarkistaa onko kotivara kunnossa. Kotivara on ihmisen tarpeisto, jonka hän tarvitsee pärjätäkseen kotona ilman apua 3-7 päivää. Lähtökohta on, että ei ole sähköjä, ei tule vettä eikä viemäri vedä.

Muistilista kotivaran tarkistamiseksi (Lähde: Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK):

  • Kotivara on elintarvikkeita, mutta se on myös vaatteita ja valaisuvälineitä kuten taskulamppuja ja paristoja
  • Kannellisia astioita, joissa voi säilyttää ja kuljettaa vettä
  • lääkkeet
  • erityisruokavalion elintarvikkeet
  • tölkinavaaja
  • radio ja paristot
  • hygieniatarvikkeet
  • vaipat yms.
  • tuorekelmut, teippi, muovipurkit
  • joditabletit
  • kynttilät ja tulitikut
  • käteistä rahaa
  • lemmikkieläinten tarvikkeet
  • UPS-laitteet, jos kotona tarvitsee katkotonta sähköä esim. terveyteen liittyviin laitteisiin.Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan. Kokoa mieleisesi kotivara sellaisista elintarvikkeista, joita käytät muutenkin. Mieti myös mitä ja miten voit tarvittaessa laittaa ruokaa sähkökatkon aikana. Hanki kotivaraan esimerkiksi:
  • liha-, kala-, vihannes-, ja hedelmäsäilykkeitä
  • lastenruokia
  • näkkileipää, keksejä, riisikakkuja ym.
  • iskukuumennettua maitoa (UHT)
  • juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
  • pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja, valmiskastikkeita, kastikejauheita, muusijauhetta, soijarouhetta
  • pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä
  • erityisruokavalioiselle sopivaa ruokaa
  • herkkuja lapsille ja aikuisille
  • lemmikeille ruokaa

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.