Kaukolämpöenergiamittauksen sähköistys

Kaukolämpö- ja jäähdytysenergiamittauksen sähkökytkentä ja -kaaviot

Kaukolämpöenergiamittauksen sähköistyksessä noudatetaan Energiateollisuus ry:n suositusta K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet. Kytkennät ovat samanlaiset myös kaukojäähdytystä mittaaville mittareille. Seuraavassa on poimintoja tärkeimmistä sähköasennuksiin liittyvistä ohjeista.

Valaistus ja sähköpistorasia

Lämmönjakohuone varustetaan riittävällä kiinteästi asennetulla valaistuksella, jonka teho mittarien ja säätölaitteiden läheisyydestä mitattuna on vähintään 150 luxia.

Lämmönjakohuone varustetaan maadoitetulla pistorasialla.

Lämpömäärälaskimen sähköistys

Yleisohje

Lämpömäärälaskimen ryhmäjohdon on oltava MMJ 3x1,5 mm2 S. Asennustapana saa olla pinta- tai uppoasennus. Ryhmäjohtoon ei saa liittää muita kulutuskojeita, eikä siinä saa olla jatkoksia eikä välirasioita.

Ryhmäjohto on suojattava 10A sinetöitävällä sulakkeella, joka sijoitetaan pääsääntöisesti pääkeskukseen ja yleensä keskuksen mittaamattomaan osaan.

Vanhoissa rakennuksissa tai pääkeskuksen ollessa kaukana teknisestä laitetilasta, voidaan ryhmäjohto kytkeä teknisen laitetilan ryhmäkeskukseen.

Myös lämpömäärälaskimen N-johtimen tulee olla sinetöitävissä.

Rakennusvaiheen aikainen tilapäinen syöttökaapeli voidaan kytkeä lämmönjakokeskukseen ennen pääkytkintä.

Lämpömäärälaskimen ja lämmönjakokeskuksen automatiikan ryhmäjohtojen varokkeet on kytkettävä samaan vaiheeseen riippumatta siitä, missä varokkeet sijaitsevat.

Ryhmäjohto päätetään energialaitoksen toimittamaan mittariin.

Ryhmäjohdon lopullinen asennus tulee ilmoittaa kaukolämmön mittausasiantuntijalle.

Pientaloissa (1–2) asuntoa sekä pienteollisuustiloissa otetaan jännite lämpömäärälaskimen varokkeelle pääkytkimen jälkeen pääkeskuksen mittaamattomasta kentästä. Varokkeen tulee olla sinetöitävissä.

Jos tekninen laitetila on kaukana pääkeskuksesta, esim. eri rakennuksessa, kuten liike- tai teollisuusrakennuksessa tai vanhassa kiinteistössä, voidaan varokkeen jännite ottaa poikkeuksellisesti sähkönkäyttäjän mittarin jälkeen. Tästä poikkeuksellisesta tavasta on ennalta sovittava mittausasiantuntijan kanssa.

Asennettaessa lämpömäärälaskimen varoke erilliseen sinetöitävään koteloon, tulee johtimen a mitoituksessa ottaa huomioon julkaisun A2 kohta 473.2. Mikäli pääkytkin ei katkaise lämpömäärälaskimen jännitettä, tulee tätä koskevan tekstin olla pääkytkimen vieressä.

Tulppavarokepesää ei ole hyväksytty haaroitukseen.

Katso kaukolämpöenergiamittauksen kytkentäesimerkkejä erilaisissa tapauksissa. Kytkennät ovat samanlaiset myös kaukojäähdytystä mittaaville mittareille.

Lisätietoa kaukolämpöenergiamittauksen sähkökytkennästä ja -kaaviosta antavat:

Mittausasiantuntija Juha Kosonen, puh. 02 2628 378

Käyttöinsinööri Sanna Perttunen, puh. 02 2628 783

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.