fbpx
05.03.2021

Harhaisia mielikuvia

Ikivanhan puujalkavitsin mukaan on vale, emävale ja sitten vielä tilasto. Tämä ei tietenkään aina pidä paikkaansa. On kuitenkin totta, että joskus tilastoja esitetään tai tulkitaan väärin – tahattomasti tai jopa tahallisesti.  

Erityisen harmillista on, että myös viralliset tahot syyllistyvät tähän. Ymmärrettävää on toisaalta se, että kun tehdään erilaisia laskelmia, käytetään helposti virallisista tilastoista saatavia vanhoja lukuja.

Aihe on alallamme jatkuvasti ajankohtainen, kun kiinteistöjen omistajat pohtivat energiaan liittyviä investointeja ja niiden kannattavuutta ja puntaroivat eri vaihtoehtoja. Hyvin usein erilaisissa kannattavuuslaskelmissa tehdään olettamia, joilla voidaan vaikuttaa lopputulokseen merkittävästi. Esimerkiksi kun lasketaan energiansäästöön liittyvien investointien kannattavuutta, niin oletetaan että kaukolämmön hinta nousee + 3-5 %/vuosi maailman tappiin asti. Tämä on monessa kaupungissa ja kunnassa harhainen olettama. 

Myös lähteen valinnalla saadaan totuudesta merkittävästi poikkeavia tuloksia. Esimerkki ajalta, jolloin piti vielä maksaa lupamaksu television katselusta, ja televisiolupatarkastajilta kysyttäessä vain pienellä osalla suomalaisista oli kodeissaan televisio. Ja kun tuloksia esittelee hurmoshenkinen saarnaaja ja kuulijalla ei aina ole tarvittavaa osaamista kyseenalaistaa väitteitä, niin saadaankin aikaiseksi todellinen ”hydridi-totuus” esitettäväksi vaikkapa sosiaalisessa mediassa.

Havainnollistan tätä aiheeseen liittyvää ongelmallisuutta alla olevalla laskelmalla koskien rakennuksen hiilijalanjäljen laskentaa. Ympäristöministeriö on julkaissut ansiokkaan rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän ((https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161761) ja laskentamenetelmä sinänsä kestää lähemmänkin tarkastelun.  Käytettävät lähtötiedot sen sijaan luovat tulkinnanvaraisen lopputuloksen. Ympäristöministeriön mukaan hiilijalanjälkilaskenta tehdään rakennuksen koko elinkaaren ajalle ja se sisältää:

• Rakennusmateriaalien valmistuksen ja kuljetuksen päästöt

• Rakennustyömaan toimintojen ja kuljetusten päästöt

• Käytönaikaisen energiankulutuksen sekä huoltojen ja korjausten päästöt

• Rakennuksen purkamisen ja materiaalien loppusijoituksen päästöt

• Laskentajakson pituutena on käytetty 50 vuotta

Teetimme laskelmat ulkopuolisella asiantuntijalla oikeilla olettamilla ja toisaalta käyttämällä Ympäristöministeriön julkaisemia taulukkoarvoja. Vertailussa on laskettu kerrostalon hiilijalanjälki kahdella eri tavalla ja verrattu niitä keskenään.  Ensimmäisessä laskelmassa on käytetty käytönaikaisena energiankulutuksena ja ominaispäästöarvoina Ympäristöministeriön taulukkoarvoa ja toisessa laskelmassa on käytetty Turku Energian skenaarion mukaisia ominaispäästöarvoja.

Tulos ei yllätä:

Turku Energian teettämät laskelmat: Vesitaito Oy/ Antti Virkkunen

Kaukolämpölämmitteisenä hiilijalanjälki on Turku Energian tulevaisuuden päästöarvoilla 41 % pienempi kuin Ympäristöministeriön taulukkoarvoilla. Toisaalta maalämmön laskeminen Ympäristöministeriön menetelmällä on todenmukainen, sillä kyseessä on kuitenkin viimekädessä sähkölämmitys ja sähköenergian markkina on kansallinen. 

Väite siitä, että taloyhtiö tekee ympäristöteon, kun vaihtaa kaukolämmön vaihtoehtoiseen lämmitystapaan ei pidä Turun alueella paikkaansa ja tähän viittaava markkinointi on harhaista totuutta. Usein kuulemme väitteen, että kaukolämpö on hiilenmustaa ja kallista. Taas pari harhaista mielikuvaa samalla kertaa esitettynä. Totuus on, että kumpikaan ei pidä paikkaansa. Hinnassa täytyy huomioida, että kaukolämpö on enemmän kuin vain kasa laitteita. Se on laaja palvelutuote, joka sisältää monta käyttäjälle tarpeellista asiaa ja palvelua, jotka sisältyvät hintaan.

Ympäristöministeriön laskentaperiaate on ilmeisesti perustunut siihen, että olisi hypoteettinen tilanne, jossa päästölaskenta ohjaisi jopa liikaa rakentamista – vaikka tämä ohjausvaikutus on koko elinkaarilaskennan idea. Eli etteivät jotkin kiinteistöt valuisi toiseen kuntaan, kun alueellisesti huomioidun päästölaskelman mukaan päästöt ovat pienemmät ja täten eivät houkuttele sijoittamaan viereiseen kuntaan. Miksi tämä laskentatapa sitten kannustaisi energiayhtiönä edes tekemään mitään päästöjen eteen, jos keskiarvoa dominoi muutamat isot energiayhtiöt ja niiden kamppailut päästä joskus hiilineutraaliksi? Samanlaisia ongelmia laskentamenetelmiin liittyen on nähtävissä myös esimerkiksi koskien ARA-tukia ja niiden myöntämisperusteita, mutta siihen tarkemmin toisella kertaa.

Turun seudulla on edelläkävijöiden joukossa tehty merkittäviä tekoja siirtymisessä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, ja kivihiilestä luovutaan lähivuosien aikana. Myös hinta on tehdyistä ratkaisuista johtuen laskeva, ja siihen sisältyy aina palvelutuotteen edut, toimitusvarmuus ja 24/7 -vikapalvelun. Kiinteistösi ratkaisuja pohtiessasi, olethan siis yhteydessä myös paikalliseen energiayhtiöösi.

Jari Kuivanen

Kirjoittaja toimii Lämpö-yksikön johtajana Turku Energiassa

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.