Me kyllä kehdataan!

Ystävyys on kuljettanut Marianne Holmströmin ja Heidi Tammeron puistoihin kiipeilemään, senioritaloihin laulamaan ja kosteikolle lintuja kiikaroimaan. Yhtä asiaa he pelkäävät: sitä, että alkavat ottaa itsensä liian vakavasti.

Turun taidemuseon aulan hiljaisuuden rikkovat rauhalliset kameran sulkimen äänet ja hiljainen nauru. Kun kuvaaja pyytää hymyilemään, Marianne ”Maisku” Holmströmin ja Heidi Tammeron ei tarvitse pinnistellä.

– Heidi luo hyvää mieltä jo astumalla huoneeseen. Hänen kanssaan voi nauraa kaikenlaisille asioille, mutta puhua myös hyvin syvällisistä aiheista, Auran Aaltojen radiojuontajana ja ohjelmapäällikkönä turkulaisia pitkään ilahduttanut Maisku kuvailee.

Kulttuuri on yksi naisia yhdistävistä harrastuksista.

– Heidistä saa aina kaverin konserttiin tai teatteriin. Kuulun myös kolmen naisen taidekerhoon, joka kiertää taidenäyttelyissä ympäri Varsinais-Suomea. Tykkään itsekin taiteilla. Katselen Instagramista akvarellivideoita ja opettelen niiden avulla maalaamaan, Maisku kertoo.

– Kulttuurin merkitystä ihmisen elämän rikastajana usein vähätellään. Opettajana olen usein vienyt oppilaita taidemuseoihin, ja joskus on käynytkin niin, ettei lapsia meinaa saada sieltä pois. On mahtavaa nähdä, miten kulttuuri onnistuu yllättämään, Heidi sanoo.

Luontoa ja Turun Käkösiä

Toisinaan naiset ovat päässeet yllättämään itsensäkin. Kun Heidi halusi aloittaa kuorolaulannan, tarvittiin vain kuoro. Hän otti yhteyttä Maiskuun ja kuoro perustettiin.

– Kuoron nimeksi tuli Aboa Cuculus eli Turun Käköset. Kävimme esiintymässäkin senioritaloissa. Oli lämmittävää huomata, miten innokkaasti ikäihmiset lauloivat mukana, Heidi muistelee.

Kuoron nimi ei liene sattumaa, sillä luonto ja linnut ovat kummankin sydäntä lähellä. Maisku on opiskellut ammattiopisto Liviassa luonto- ja ympäristöalaa, ja Heidi valmistui erä- ja luonto-oppaaksi vuonna 2020. Naisten luontoretket ovat suuntautuneet niin Littoisten lintukosteikolle kuin Utön saarelle.

Ennen nykyistä työsuojeluvaltuutetun toimeaan Heidi työskenteli pitkään erityisluokanopettajana. Hänelle oli tärkeää tuoda luonto lähelle oppilaita.

– Luonto tekee ihmiselle todistetusti hyvää. Ei opettajan tarvitse itse olla mikään luontotietäjä, vaan riittää, että vie lapset ja nuoret kokemuksen äärelle – luonto hoitaa loput. Opettajan uraltani luontoretket ovat varmasti hetkiä, jotka ovat jääneet oppilaiden mieleen. Ihmisen parhailla puolilla on taipumus nousta pintaan, kun ollaan ulkoilmassa, Heidi näkee.

Kun Maisku muualla vietettyjen vuosien jälkeen palasi syntymäkaupunkiinsa Turkuun vuonna 2006, tärkeä tekijä päätöksen taustalla oli rakkaus saaristoa kohtaan.

– Turusta on sopiva matka Korppooseen kesämökilleni. Meren rannalla kallion kolossa on paikka, jossa aika pysähtyy ja joka tarjoaa täydellistä vastapainoa hektiselle työarjelle. Kesämökin rauhaan menen ajatuksissani myös silloin, kun fyysisesti olen muualla. Saaristo ja luonto ovat aina olleet tärkeä osa elämääni, ja voin ylpeästi sanoa olevani puunhalaaja, Maisku nauraa.

Ammattitaitoa on olla kuulijalle läsnä

Maiskulle tulee syksyllä täyteen 30 vuotta radioäänenä. Mikä pitkän linjan ammattilaisen saa edelleen innostumaan työaamuina?

– Ehdottomasti ihmiset. Radiotyöläisen ammattitaito mitataan siinä, kuinka hän onnistuu olemaan kuulijalle läsnä. Positiivisen palautteen saaminen muistuttaa, että työni on merkityksellistä. Juttukeikat, haastattelut ja Turun aistiminen ovat työni suola, Maisku sanoo.

Studioon astuminen on hänelle eräänlainen siirtymäriitti, jossa omat murheet jätetään päivän ajaksi telakalle.

– Olen etuoikeutettu, kun saan puhua ihmisille. Kuuntelijaa täytyy kunnioittaa silloinkin, kun itsellä on huono päivä. On myös vapauttavaa tiedostaa, että juontamisen aikana omille huolille ei ole aikaa, Maisku toteaa.

Hän on siirtänyt oppejaan myös tuleville radion ammattilaisille. Suoritettuaan medianomin tutkinnon Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2018 Maisku päätyi opinahjoon opettamaan radiotuotantoa.

Myönteisiä kohtaamisia haastavissa aiheissa

Taito kohdata ihmisiä on ollut keskiössä myös Heidin koko työuralla, niin opettajana kuin nykyään Turun perusopetuksen työsuojeluvaltuutettuna.

– Ei opettajan tarvitse tunteitaan piilottaa, mutta omat arjen huolet pitää jättää taka-alalle. Oli kyse sitten oppilaasta tai aikuisesta, haluan olla läsnä tilanteissa ja auttaa parhaani mukaan, Heidi toteaa.

Opettajan työssä parasta hänen mielestään on lapsista ja nuorista tarttuva energia sekä se, että pysyy ajan hermoilla. Työsuojeluvaltuutettuna puolestaan pääsee käymään mielenkiintoisia keskusteluita opettajien ja ohjaajien kanssa.

– Kun joku soittaa minulle, ei aihe ole yleensä kevyt. Haastavien asioiden tiimoilta mukaan on tarttunut kuitenkin lukuisia myönteisiä kohtaamisia. Mielestäni empatia ja läsnäolo ovat tässäkin ammatissa tärkeimpiä asioita, vaikka tietysti lakien ja pykälien mukaan on toimittava. Kun vaikean tilanteen keskellä kuulee sanan ”kiitos”, on sillä valtava merkitys, Heidi sanoo.

Tärkeintä on olla ihminen ihmiselle

Maisku on monelle tuttu myös Suomen Punaisen Ristin toiminnasta. Toimintaan lähtiessään hän toivoi voivansa tehdä saattajatyötä, mutta aikataulullisesti toive oli hankala toteuttaa. Sittemmin Maisku on toiminut järjestön ystävätoiminnan puheenjohtajana ja viime aikoina pääasiassa kouluttajana ja hallinnollisten töiden parissa.

– SPR:ssä mukana olemalla olen voinut auttaa muita, mutta se on tuonut myös minulle merkityksellistä sisältöä elämään. Hyvää voi tehdä monella tavalla, eikä sen aina tarvitse tarkoittaa organisoitua auttamistyötä, hän toteaa.

– Riittää, kun katsoo ympärilleen ja miettii, miten voi olla lähimmäinen. Asemalla tai ihmisen ulkoisella olemuksella ei ole väliä, vaan tärkein arvo on ihmisyys, Maisku näkee.

Maisku ja Heidi ovat molemmat joutuneet kasvotusten elämän rajallisuuden kanssa, kun äkillisesti ilmaantuneet terveyshuolet ovat panneet arjelle hetkeksi stopin. Ne ovat kuitenkin myös auttaneet asettamaan asioita mittasuhteisiin.

– Ihan pienet seikat eivät enää hetkauta. Jokaisen elämässä on huonoja hetkiä eikä niistä pääse yli tai ympäri. Kun sen tiedostaa, on helpompi ajatella myönteisesti. Toisaalta uskon, että myös meidän molempien elämänasenne auttoi pääsemään terveyshuolista yli, Heidi sanoo.

– Olen todennut, että omia aivojaan voi aidosti huiputtaa. Itse esimerkiksi harjoitan kiitollisuusmantraa eli jos ajatukset meinaavat harhautua ikäville raiteille, alan ajatella asioita, jotka elämässäni ovat todella hyvin. Toinen kikkani on tekohymy; kun suupielet pakottaa ylöspäin, pian huomaa, että hymy on muuttunut aidoksi. Tietenkään tällaiset itsensä hämäämisen kikat eivät toimi silloin, kun elämä aidosti heittää häränpyllyä, Maisku toteaa.

Kukaan ei ole liian aikuinen

Naisten elämässä heittäytymiskyvyllä on suuri voima. Avoin mieli ja halu oppia uutta ovat ennen kaikkea rikkaus.

–  Maiskusta huokuu erityinen uteliaisuus maailmaa kohtaan. Se on piirre, joka useimmilla katoaa samalla, kun lapsuus loppuu. Kenties se on myös ominaisuus, joka on sekä hänen ammattinsa edellytys että sen sivutuote, Heidi kuvailee.

Heidi löysi tant parkour (suomeksi täti-parkour) -harrastuksen muutama vuosi sitten ja innosti Maiskun mukaan. Sen filosofiana on, että kukaan ei ole liian aikuinen heittäytymään leikin vietäväksi. Tant parkourissa kiipeillään ja hypellään erilaisilla esteillä kaupungissa, puistoissa ja luonnossa.

– Esimerkiksi Kupittaanpuisto on oiva paikka tant parkourille. Harrastan sitä myös Utössä lintujen kiikaroinnin ohella, koska siellä kiviä riittää hypeltäväksi. Joskus ennen tuhlasin aikaani ajattelemalla, millaisia asioita aikuisena voi tai kuuluu tehdä tai miltä mikäkin näyttää ulospäin, mutta nykyään en häpeä. Tärkeintä on tehdä sellaista, mikä tekee itselle ja muille hyvää, Heidi sanoo.

– Heidi on ihminen, jolle minun ei tarvitse kertoa, miksi vaikkapa puuta pitää halata. Emme tunnusta olevamme hörhöjä, mutta sitäkin enemmän leikkimielisiä. Me kyllä kehdataan! Maisku nauraa.

Maisku ja Heidi energiankäyttäjinä

+ Heidi: käytän suihkussa käymiseen korkeintaan 2 minuuttia.

+ Maisku: huolehdin siitä, että saunan kiuas on päällä vain tarvittavan ajan.

+ Molemmat: kodeissamme on käytössä energiatehokkaat laitteet, kuten pakastin ja jääkaappi.

+ Molemmat: pyrimme siihen, että ruokahävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän.                     

– Maisku: kodissamme tehdään paljon uuniruokia, joten samalla käyttökerralla voisi tehdä useammankin ruokalajin.

– Heidi: voisin sammuttaa kokonaan sähkölaitteet, jotka eivät sillä hetkellä ole käytössä.

Tunnetko ihmisen, joka levittää energiaa ja iloa lähiympäristöönsä?

Ilmianna meille Valopilkku, sinä tai joku muu. Kerrothan ehdotuksessasi myös taustatietoa ehdokkaastasi: mitä hän tekee työkseen, harrastukset ja erityiset kiinnostuksen kohteet. Lehteen haastateltavaksi valittu valopilkku pääsee meikkaajan ja kampaajan käsittelyyn. Hänet stailataan lehteä varten ja hän saa omaan käyttöönsä valokuvia.Ehdotuksia voi lähettää osoitteessa valopilkku.fi tai Turku Energia / Valopilkku, PL 106, 20521 TURKU.