Sähkön tuotantolaitokset

Noin 30 % myymästämme sähköenergiasta tuotetaan Turku Energian osakkuusyhtiöiden omistamissa tuotantolaitoksissa.

Kaikki tuottamamme sähkö myydään sähköpörssiin. Vastaavasti ostamme kaiken myymämme sähkön sähköpörssistä.

näkymä tuuliturbiinista lentokoneesta

Turku Energian osakkuusyhtiöiden laitokset

Naantalin voimalaitos

Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) omistama Naantalin voimalaitos tuottaa Turku Energian myymän kaukolämmön perustuotannon sekä sähköä.

Vuonna 2017 Naantaliin valmistuneen monipolttoainevoimalaitoksen myötä kivihiilen käyttö Turku Energian energiantuotannossa vähenee selvästi ja korvautuu bioenergialla. Tämä vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Valtaosa biopolttoaineesta, kuten puuhake ja kuori, hankitaan lähialueelta sekä mahdollisesti merikuljetuksin.

Lue lisää TSE:n sivuilta

Svartisen Holdingin vesivoimalaitokset

Svartisen Holding AS on yksi Turku Energian osakkuusyhtiöistä. Yhtiöllä on omistusosuuksia norjalaisista vesivoimalaitoksista.

  • Svartisenin vesivoimalaitos Meløyssa

  • Vesivoimaloita Oslon lähistöllä

Svartisenin vesivoimalaitos

Svartisenin vesivoimalaitos sijaitsee Norjassa, Svartisenin jäätiköllä. Laitoksen omistaa norjalainen energiayhtiö Statkraft.

Laitoksen tuottama energia perustuu sekä sateisiin että jäätikön sulamiseen. Sulamisvedet kerätään putkistoilla jäätikön alta. Lisäksi laitoksella on käytettävissä säännöstelyallas.

Lue lisää Statkraftin sivuilta

Kolsin Voiman vesivoimalaitokset

Kolsin Voima Oy on yksi Turku Energian osakkuusyhtiöistä.

  • Kolsin vesivoimalaitos, Kokemäenjoki, Kokemäki

  • Korkeakosken vesivoimalaitos, Kymijoki, Kotka

  • Koivukosken vesivoimalaitos, Kymijoki, Kotka

  • Lisäksi osuus Kokemäenjoessa sijaitsevan Harjavallan voimalaitoksen tuottamasta vesivoimasta.

Lue lisää Kolsin voimalaitoksesta

Suomen Hyötytuulen tuulivoimalaitokset

Suomen Hyötytuuli Oy on yksi Turku Energian osakkuusyhtiöistä. Tämä Suomen suurimpiin kuuluva tuulivoimayritys tuottaa tuulisähköä suomalaisille kaupunkienergiayhtiöille.

  • Annankankaan tuulipuisto, Raahe

  • Jokelan tuulipuisto, Kalajoki

  • Kuljunniemen tuulipuisto, Raahe

  • Nikkarinkaarron tuulipuisto, Raahe

  • Polusjärven tuulipuisto, Pyhäjoki

  • Reposaaren tuulipuisto, Pori

  • Tahkoluodon merituulipuisto, Pori

  • Lisäksi lukuisia suunnittelu- tai rakennusvaiheessa olevia hankkeita eri puolella Suomea.

Lue lisää Hyötytuulen sivuilta

Turku Energian ostosopimukset

Meillä on lukuisia ostosopimuksia eri sähköntuotantolaitosten kanssa. Esittelemme muutaman yhteistyökumppanimme.

Högsåran tuulipuisto, Kemiönsaari

Högsåran saaressa, korkealla kallioiden yllä keskellä Kemiönsaaren Hiittisten saaristoa, halkovat ilmaa kolmen jättiläisen siivet. Tuulivoimalat ovat nimeltään Flora, Frej ja Ilo. Nimet on annettu muinoin saarella maatöissä puurtaneiden työhevosten mukaan.

Täyteen tehoonsa nämä 60 metriä korkeat myllyt pääsevät, kun tuulta on 12 metriä sekunnissa. Kukin myllyistä tuottaa sähköä vuodessa noin 300–400 kotitalouden tarpeen verran, yhteensä 14 GWh.

Kemiönsaaren kunnassa sijaitsevalle saarelle on lossiyhteys ja siellä asuu vakituisesti ympäri vuoden n. 45 asukasta. Högsåran tuulipuisto aloitti sähköntuotannon vuonna 2007.  Tuulipuiston omistaa Via Wind Oy, joka kuuluu Hafmex Group -nimiseen konserniin. Via Wind on saanut aikoinaan investointitukea uuden tekniikan käyttöönottoon, mutta toimii tällä hetkellä täysin ilman valtion tukea.

Kiskonjoen vesivoimalaitos, Salo

Kuohuva Kiskonjoki mutkittelee Salon harjualueilta metsien, järvien ja viljelymaisemien läpi Saaristomereen. Salon Perniössä, aivan Kosken ruukin vieressä seisoo jykevä punatiilinen rakennus, josta erkaantuu jokea hallitseva pato.

Kiskonjoen vesivoimalaitos on ollut toiminnassa jo reilun vuosisadan ajan. Voimalaitoksen tarina sai alkunsa kun Albert von Julin nuorempi kiinnostui sähköntuotannosta ollessaan nuorena vuori-insinöörinä Yhdysvalloissa. Hänen perustamansa voimalaitos valmistui vuonna 1909. Se on Suomen vanhimpia, ellei jopa vanhin, yhtäjaksoisesti toiminut sähköä tuottava vesivoimalaitos.

Pato on turvallinen kaloille ja muille joessa liikkuville eläimille, sillä ainoastaan vesi kulkee sen läpi. Vesivoimalan viereen rakennetaan vuosina 2019–2020 kalatie, jonka kautta kalat pystyvät ohittamaan padon.

Vuosikymmenten kuluessa rakennuksen perinteikäs ulkonäkö on pysynyt lähes ennallaan. Voimalaitoksen omistaa nykyisin Visinflow Oy. Uudistetun koneistonsa avulla se tuottaa edelleen tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti sähköä vuorokauden ympäri.