fbpx
Heikki Huttunen.

Yhteistuumin kohti kiertotaloutta

Vastavalmistunut kiertotalous- ja energiatehokkuusselvitys osoittaa, että nykyistä tiiviimpi yhteistyö voisi tuoda Artukaisten teollisuusalueen yrityksille etua niiden pyrkiessä kohti vastuullisuustavoitteitaan. – Aurinkoenergian yhteinen hyödyntäminen on jatkoselvityksen arvoinen asia, sanoo Suomen Nestlén Piltti-lastenruokatehtaan vastuullisuustyöstä vastaava Heikki Huttunen.

Kiertotalousselvityksen tekoon osallistui kuusi Artukaisten alueen teollisuusyritystä: Bayer Oy, Suomen Nestlé Oy, Oy Lunden Ab Jalostaja, Pernod Ricard Finland Oy, PCAS Finland Oy/Seqens ja Eckes-Granini Finland Oy. Aloite tuli Turku Energialta, joka toimittaa kaikille kaukolämpöä ja prosessihöyryä.

Kiertotaloudessa pyritään mahdollisimman suureen materiaalitehokkuuteen hyödyntämällä raaka-aineet tehokkaasti ja pitämällä ne kierrossa pitkään. Turku Energian myyntijohtaja Harri Salo toteaa, että kiertotalous on nykyisin keskeinen osa resurssitehokasta ja kestävää liiketoimintaa.

Yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista on teollinen symbioosi, jossa lähellä toisiaan sijaitsevat teollisuuslaitokset toimivat yhdessä siten, että hukkaan menevän materiaalin, veden tai energian määrä on mahdollisimman pieni. Yhteistyön rakentaminen vaatii selvitystyötä ja yhteisiä suunnitelmia.

– Tiesimme jo ennestään, että Artukaisten yrityksillä on esimerkiksi hiilijalanjälkeenja energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet, kuten meilläkin. Ajattelimme, että olisi kiinnostavaa selvittää, mitä ne voisivat tehdä yhdessä edistääkseen kiertotaloutta. Lopputöiden tekijöiden tukeminen taas on osa omaa vastuullisuustyötämme, Salo kertoo hankkeen taustoista.

Tuumasta toimeen: Salo esitteli yhdessä Turku Energian toimitusjohtajan Timo Honkasen kanssa ajatuksensa yritysten toimitusjohtajille, jotka näyttivät hankkeelle vihreää valoa. Selvitystä tekemään palkattiin lopputyötä vaille valmis diplomi-insinööri Oskari Savukoski LUT-yliopistosta Lappeenrannasta. Työtä ohjasi Turku Energialla kehityspäällikkö Antto Kulla.

– Kartoitimme yritysten energia-, materiaali- ja vesivirrat sekä paineilman tuotannon ja käytön. Selvitimme kerättyjen tietojen pohjalta mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen. Keskityimme tarkemmassa analyysissä energiavirtoihin, koska ne osoittautuivat työn aikana yritysten kannalta tärkeimmiksi. Järjestimme myös yrityskohtaiset työpajat, joissa tarkastelimme energiatehokkuuden parantamista ja hukkaenergioiden hyödyntämismahdollisuuksia, Kulla kertoo.

Paljon ideoita yhteishankkeiksi

Oskari Savukosken mukaan kaikki yritykset suhtautuivat selvityksen tekemiseen ja yhteistyön lisäämiseen myönteisesti. Tapaamisten ja työpajojen aikana kertyi varsin paljon ideoita yhteishankkeiksi. Aurinkosähkön tuotanto oli lupaavin, koska se kiinnosti kaikkia joko yhteisenä tai yrityskohtaisena mahdollisuutena.

– Useilla alueen yrityksillä on julki lausuttuna vaatimuksena, että energiantuotannossa tulee käyttää uusiutuvia menetelmiä. Suosittelimme jatkotoimenpiteeksi yrityskohtaisia selvityksiä aurinkosähkön potentiaalista, hän kertoo.

Jäähdytyksen ja paineilman alueellinen tuotanto nousi myös esiin monen yrityksen puheenvuoroissa, sillä jokainen yritys käyttää paljon paineilmaa sekä eri lämpötilatasojen kylmää omassa tuotantoprosessissaan.

– Yhtenä mahdollisuutena pidettiin pakkausmuovien yhteistä kierrätystä. Kierrätyksen vaatima paalaus ja käsittely olisi toimivinta yhdessä, ja paalattua jätettä voitaisiin mahdollisesti käyttää Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n Naantalin voimalaitoksen nelosyksikössä, Savukoski jatkaa.

Savukoski toivoo, että kiertotalousselvitys toimisi alkusysäyksenä koko aluetta hyödyttävien, taloudellisesti kannattavien, kiertotalouteen ja energiatehokkuuteen liittyvien yhteishankkeiden toteuttamiseen.

Itselleen hän sai siitä opintosuorituksen lisäksi myös työuraan liittyvän oivalluksen. Hän pääsi selvitystä tehdessään seuraamaan sivusta, miten Elomaticin asiantuntija teki energiakatselmusta. Sellaista työtä hän voisi kuvitella tekevänsä vielä itsekin.

Edellyttää uudenlaista ajattelua

Heikki Huttunen vastaa Nestlén Piltti-lastenruokatehtaalla vastuullisuustyöstä nimikkeellä Safety, Health & Environment Manager. Hänen mukaansa kiertotalousselvityksen arvo on siinä, että alueen yritykset pääsivät ideoimaan mahdollisia yhteisiä hankkeita yhteisen pöydän ääressä ja avaamaan keskustelun niistä.

– Ajatus teollisista symbiooseista on kiinnostava. Energiatehokkuuden parantamiseen pyritään tällä hetkellä kaikissa yrityksissä, joten siitä voi löytyä yhteisiä intressejä melko helpostikin. Yhteistyö edellyttää kuitenkin luopumista ajatuksesta, että kaikki pitäisi tehdä itse. Yritykset voivat myös olla valmiuksiltaan eri tasoilla. Kaikkien osapuolten pitää haluta yhteistyötä, jotta se toimisi, Huttunen pohtii.

Yhteistyö edellyttää luopumista ajatuksesta, että kaikki pitäisi tehdä itse.

Nestlé ja seinänaapuri, tölkkihernekeitosta ja Auran sinapista tunnettu Lunden Jalostaja ovat jo sopineet keskustelun jatkamisesta energiayhteistyön tiimoilta syksyllä.

– Yhteistyötä voisi miettiä jäähdytyksen ja myös muun muassa aurinkoenergian osalta, koska meillä on tontillamme käyttämätöntä tilaa, joka mahdollistaisi aurinkovoiman käytön. Mukaan keskusteluun tulee myös Turku Energia, Huttunen kertoo.

– Lähtökohdat yhteistyölle Lundenin kanssa ovat hyvät, koska tuotantoprosessimme ovat samantyyppisiä, mutta emme ole kilpailijoita. Tilamme ovat yhteydessä toisiinsa, ja meillä on yhteistyötä jo ennestään, hän jatkaa.

Nestlé on sitoutunut puolittamaan kasvihuonekaasupäästönsä vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan nettonollatason vuoteen 2050 mennessä. Suuri osa lastenruokatehtaan tuotteiden ympäristövaikutuksista syntyy maataloudessa raaka-aineita tuotettaessa, mutta myös tehtaalla on oma tiekarttansa ja tehtävälistansa, joiden avulla se etenee kohti tavoitteita.

– Teetimme juuri perusteellisen energiakatselmuksen, joka osoitti, että meillä on vielä paljon tehtävää myös höyryn ja sähkön säästämiseksi. Tähän liittyy kiertotalousselvityksessäkin mainittu kone- ja laitekohtaisen alamittariston kehittäminen, koska sellaista on vaikea kehittää, mitä ei voi mitata, Huttunen toteaa.

18.08.2022 // Teksti Maija Rauha // Kuvat Timo Jakonen

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.