fbpx
järvimaisema.

Vaikuta arkipäivän valinnoillasi

01.09.2021 // Teksti Päivi Savolainen // Kuvat Dreamstime

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on yhteistyötä. Climate Leadership Coalitionin (CLC) toimitusjohtaja Jouni Keronen muistuttaa, että arkipäivän valintojemme osuus on jopa 2/3 koko maan hiilijalanjäljestä.

Mikä CLC on ja mitkä sen tavoitteet ovat?

Climate Leadership Coalition on jäsenmäärältään Euroopan suurin voittoa tavoittelematon ilmastobusinessverkosto. Sen perustivat vuonna 2014 Fortum, Kone, Neste, St1, Outotec, Caverion ja Sitra. Meillä on 87 organisaatio ja 45 henkilöjäsentä: yrityksiä, kaupunkeja, yhdistyksiä, ammattiliittoja, yliopistoja ja ajatushautomoita. Myös Turku Energia ja Turun kaupunki ovat jäseniämme. Lisäksi olemme YK:n ilmastoneuvottelujen tarkkailijajäsen.

Tavoitteenamme on saada liiketoimintaratkaisujen kautta aikaan myönteisiä ilmastovaikutuksia hallitusten, kaupunkien, organisaatioiden ja kansalaisten kanssa. Päätavoitteemme on kaksinkertaistaa vihreät investoinnit. Tässä hiilidioksidipäästöjen hinta on iso tekijä.

Millä tavoin CLC toimii?

CLC kannustaa organisaatioita toimimaan hiilineutraaliuden puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan. Kehitämme markkinalähtöisiä menetelmiä ja työkaluja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta. Järjestämme teemaryhmäkokouksia jäsenillemme ja teemme ilmastotyöhön liittyviä politiikkaehdotuksia hallituksille.

Olemme tehneet esimerkiksi EU:lle politiikkaehdotuksia hiilijalanjäljen vähentämiseksi. Jos suunnitteilla oleva indikatiivinen hiilibudjetti otetaan käyttöön, saamme siitä pohjoismaisten kumppaniemme kanssa sulan hattuun. Olemme olleet käynnistämässä myös Call on carbon -hanketta, joka on tänä vuonna yksi maailman suurimmista yrityskampanjoista tehokkaan hiilidioksidihinnoittelun edistämiseksi.

Miten CLC edistää kiertotaloutta – mikä on sen rooli tavoitteissanne?

Meillä on paljon jäsenyrityksiä, jotka ovat kehityksen kärkeä tietyissä aiheissa kiertotalouteen liittyen. Omaa sydäntäni lähellä on muun muassa datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen. CLC keskittyy systeemisiin ilmastoratkaisuihin. Systeemisellä muutoksella tarkoitamme toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta. Autamme esimerkiksi kaupunkeja kehittämään menetelmiä kiertotalouden vauhdittamiseksi.

Tuemme yritysten hiilikädenjälki-konseptia ja edistämme asiakkaan hiilijalanjälkeä vähentävien tuotteiden kehittämistä. Positiivinen hiilikädenjälki syntyy, kun yrityksen tarjoama ratkaisu pienentää jonkun toisen – tyypillisesti asiakkaan – hiilijalanjälkeä. Autamme kansalaisia tekemään ilmastoa säästäviä valintoja. Mielestämme hiilijalanjäljet on saatava tuotteisiin näkyviin paremmin. Haluamme myös edistää kiertotalousosaamista koulutuksessa ja tuotteiden suunnittelussa.

Millaista yhteistyötä tarvitaan ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa?

Ilmastonmuutosta ei pysäytetä yksin. Muutos etenee tai tyssää neljän toimijan varassa: valtio, yritykset, kaupungit ja kansalaiset. Jos kaikki toimivat yhdessä, alkaa tapahtua nopeasti isoja asioita.

Valtion tärkein rooli on reunaehtojen ja markkinamekanismien asettamisessa. Jos saastuttavat ratkaisut halutaan pois maailman kartalta, on luotava pelisäännöt ajoissa, jotta
yritykset voivat varautua. Yrityksissä avainasemassa ovat innovointi, tuotteistaminen, palvelut ja investoinnit. Kaupungit ovat muutoksen mahdollistajia ja vauhdittajia ja heillä on omia ilmastotavoitteita, kuten hiilineutraali Turku 2029, joka on konkreettinen teko muutoksen mahdollistajana. Kaupungit vaikuttavat esimerkiksi sähköautojen latausinfrastruktuurin kautta. Kukkulan kuninkaana on kansalainen, hänen valintansa ovat tärkeitä.

Millainen toimija Suomi on kansainvälisesti? Olemmeko etujoukoissa vai jälkijunassa?

Olemme kiistatta kärjessä joillakin toimialoilla, kuten biopolttoaineet, ja maineemme on hyvä, mutta maamme on toki kokonsa puolesta pieni vaikuttaja. Tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi vetytaloudessa olemme hieman takamatkalla. Onnistumisen mittaa se, pystymmekö kehittämään muitakin kärkialoja kuin mitä meillä nyt on.

Myös kaupungit ja yritykset tekevät merkittävää työtä. Esimerkiksi Turku nostettiin vuonna 2020 maailman johtavien ilmastokaupunkien listalle ja valittiin parhaaksi keskikokoiseksi ilmastokaupungiksi Euroopassa.

Turun kaupunki ja Turku Energia ovat mukana CLC:ssä. Miten CLC ja sen tavoitteet koskettavat kaupunkilaisia?

Kaupunkilaisten rooli ilmastotoimissa on isompi kuin yleensä ajatellaan. Kansalaisten valinnat muodostavat noin kaksi kolmasosaa koko maan hiilijalanjäljestä. Siihen vaikuttavat arkipäivän valinnat ja investoinnit: millaista energiaa hankkii, miten liikkuu ja mitä syö. Vastuullisten valintojen tekeminen edellyttää, että niitä on helppo tehdä. Energian vaihtaminen vihreäksi on helppoa, mutta kodin lämmitysratkaisujen tai liikenteen puhtaat vaihtoehdot vaativat jo pohdiskelua.

Turku Energiasta minulla on positiivinen fiilis ja Turun kaupungin tavoite, hiilineutraalius vuonna 2029, tuntuu toimivan oikeasti, valtava määrä ympäristöystävällisiä asioita tapahtuu. Terveisiä turkulaisille, olen vaikuttunut toiminnan laajuudesta, jolla tätä asiaa viedään siellä eteenpäin.

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.