fbpx
Aurajoen rannalla sijaitseva Turun Tuomiokirkko.

Seudullinen ilmanlaatu on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana

Turun seudulla toimii ilmansuojelun yhteistyöryhmä, joka yhdessä sopii ja rahoittaa Turun seudun ilmanlaadun seurantaa. Työryhmä on toiminut alueella jo vuodesta 1988 lähtien. Ryhmään kuuluvat Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Paraisten kaupungit, alueen suurimmat energiantuotannon ja teollisuuden laitokset ja satamat. Myös Turku Energia on ollut mukana yhteistyön alusta asti. Ilmanlaatua seurataan alueella jatkuvasti seitsemällä mittausasemalla. Lisäksi yhteistyön aikana on tehty myös erillismittauksia, esimerkiksi bioindikaattoritutkimuksia.

Viimeisin yhteistyöhanke on ilmanlaatuselvitys, jossa tarkasteltiin mallintamalla merkittävimpien päästölähteiden sekä kaukokulkeutuman aiheuttamia ilman epäpuhtauksia ja niiden alueellista jakautumista Turun seudun viiden kunnan alueella.

Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä tilasi tutkimuksen Ilmatieteen laitokselta. Ilmanlaatumallinnuksessa arvioitiin, millaisia vaikutuksia Turun, Naantalin, Raision, Kaarinan ja Paraisten päästöillä ja kaukokulkeutumalla on paikalliseen ilmanlaatuun. Tarkasteluissa huomioitiin autoliikenteen, energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja asuinrakennusten puunpolton päästöt. Tutkimuksen mukaan seudun ilmanlaatu on pääsääntöisesti hyvää, mutta voi heikentyä ajoittain etenkin vilkkaimpien liikenneväylien varsilla, risteysalueilla ja Turun keskustassa. Pitoisuudet pienentyvät nopeasti, kun mennään kauemmas vilkkaimmista liikenneväylistä, energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista ja satama-alueilta. Saariston alueella pitoisuudet ovat hyvin pieniä ja lähellä puhtaiden alueiden pitoisuuksia.

Ilmatieteen laitoksen tutkijat tarkastelivat leviämismallilaskelmien avulla tärkeimpiä kaupunki-ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen vaikuttavia epäpuhtauksia. Pitoisuudet mallinnettiin käyttäen vuoden 2018 päästöjä. Tuloksina saatuja ulkoilman pitoisuuksia verrattiin lainsäädännössä määriteltyihin ilmanlaadun vertailuarvoihin. Tutkimuksen mukaan Turun seudun paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat eniten autoliikenteen typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöt, katupöly, asuinrakennusten puunpoltto sekä pienhiukkasten kaukokulkeuma. Energiantuotantolaitosten ja teollisuuden päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on puolestaan vähäinen. Suurimmat laivalii­kenteen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet syntyvät laivareittien varsille ja satama-alueiden välittömään läheisyyteen. Laivaliikenteen vaikutus alueen ilmanlaatuun on selvästi autoliikenteen vaikutusta pienempi.

– Vastaava leviämismallilaskelma tehtiin edellisen kerran Turun seudulle kymmenen vuotta sitten. On hienoa, että selvityksen perusteella voidaan todeta ilmanlaadun parantuneen tällä kymmenvuotisjaksolla, kertoo Turun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki.

– Selvityksessä energiantuotannon päästöjen vaikutukset ovat vähentyneet huomattavasti. Tämän kehityksen on mahdollistanut fossiilisten polttoaineiden käytön huomattava vähentyminen kaukolämmön tuotannossa, kertoo Turku Energian Lämpö-yksikön johtaja Jari Kuivanen.

Selvitys on luettavissa Turun kaupungin sivuilta

21.04.2020 // Teksti Pirkko Soininen

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.