fbpx
Karttadiagrammi, sähkökatkojen pituus vuodessa per asiakas.

80 pimeää minuuttia

Suomessa sähkönjakelun haasteena ovat sääolosuhteet ja pitkät välimatkat. Niistä huolimatta toimitusvarmuus on meillä kansainvälisesti katsoen hyvällä tasolla.

Sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä myös sähkönjakelua koetellaan tulevaisuudessa entistäkin enemmän. Metsäisillä ja harvaan asutuilla alueilla sähkökatkot kestävät tavallisesti pidempään kuin kaupunkialueilla.

– Keskeytyksiä aiheuttavat muun muassa myrskyt, ukkoset, eläimet sekä käyttövirheet. Toisinaan katkot ovat etukäteen suunniteltuja eli esimerkiksi korjaus- tai huoltotoimenpiteistä johtuvia. Lähes keskeytyksettömään sähkönjakeluun päästäisiin ainoastaan kaapeloimalla kaikki johdot sekä rengastamalla koko verkko eli tuomalla varasyöttö jokaiseen sähkönkäyttöpisteeseen. Suomessa tämä on kuitenkin mahdotonta, koska valtaosa verkosta on alueilla, joissa asiakkaat sijaitsevat kaukana toisistaan, taustoittaa Turku Energian urakointipalvelupäällikkö Harri Salminen.

Suomessa hyvää keskitasoa

Sähkönjakelun toimitusvarmuutta ilmaistaan yleensä keskimääräisten keskeytysaikojen avulla, eli kuinka monta minuuttia asiakas joutuu keskimäärin olemaan ilman sähköä vuoden aikana. Suomessa luku on tuoreimman, vuodelta 2016 olevan listauksen mukaan 80,56 minuuttia, kun esimerkiksi Ruotsissa keskimääräinen sähkötön aika on 94,42 minuuttia. Euroopassa parhaiten menee Tanskalla, jossa asiakas on sähköä vailla keskimäärin 19,38 minuuttia vuodessa.

– Tilanne Suomessa vaihtelee paljon haja-asutusalueiden ja kaupunkien välillä. Viime vuonna Turku Energialla asiakasta kohden laskettu keskimääräinen keskeytysaika oli 11 ja puoli minuuttia. Turussa sähköverkosta on kaapeloituna jo noin 70 %, joten sääilmiöiden vaikutus ei ole niin suurta kuin haja-asutusalueilla. Olemme myös panostaneet määrätietoisesti kunnossapitoon, vierimetsien hoitoon ilmajohtoalueilla sekä vikojen rajaamiseen etäohjauksen avulla, Harri kertoo.

Ennaltaehkäisyllä suuri merkitys

Maissa, joissa välimatkat ovat lyhyitä, sähköverkot pääosin maan alla ja sään ääri-ilmiöt harvinaisia, alttius sähkökatkoksille on lähtökohtaisesti matala. Esimerkiksi pienessä Tanskassa sähkökaapeleita kulkee maan alla yli 62 000 kilometriä, kun Suomessa niitä on puolet vähemmän. Meillä välimatkojen ja sääolosuhteiden synnyttämiä haasteita on onnistuttu kompensoimaan aktiivisella sähköverkkojen ylläpidolla ja henkilöstön ammattitaidolla.

Suomessa sähkömarkkinalaki velvoittaa energiayhtiöitä pitämään sähköverkot kunnossa ja myös parantamaan toimitusvarmuutta. Vuoteen 2028 mennessä jokaisen yhtiön on päästävä siihen, että yksittäiset sähkökatkokset jäävät sääolojen seurauksena alle kuuden tunnin mittaisiksi kaava-alueilla ja muualla alle 36 tunnin mittaisiksi.

– Turun seudulla panostamme edelleen kaapelointiin, kunnossapitoon ja johtoalueiden metsänhoitotoimiin, jotta hyvä nykyinen taso pystytään säilyttämään. Merkittäviä parannusaskeleita voidaan vielä saavuttaa joillain verkon alueilla, mutta koko verkon tunnuslukua tarkastellen olemme nykyisin jo varsin korkealla tasolla. Myös asiakkaamme ovat hyvin tyytyväisiä luotettavuuteemme, Harri kiteyttää.

27.05.2019 // Teksti Juho Heikkinen

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.