fbpx
Pohjois-Euroopan kartta, johon on merkattu vesi- ja tuulivoiman osuudet sähköntuotannosta. Piirroskuva.

Sähkön hinnalla on monta tekijää

Energian hinta liikehtii olosuhteiden aallokossa. Pohjoismaissa kilowattitunnin arvo riippuu ennen kaikkea säätilasta, energiantuotannon rakenteesta ja yleisestä markkinatilanteesta.

Merkittävät sähkön hintaa ohjaavat tekijät ovat sää ja polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat. Nyrkkisääntö on se, että sateet vaikuttavat sähkön tarjontaan, lämpötila puolestaan kysyntään: mitä sateisempaa Pohjolassa on, sitä paremmat ovat sähkön tuottamisessa hyödynnettävät vesivarannot, ja mitä kylmempää on, sitä enemmän energiaa kuluu lämmityksessä.

Lisäksi tuulivoimakapasiteetin kasvu viime vuosien aikana on tuonut markkinoille ekologista tuulienergiaa, mikä näkyy tuulisina ajanjaksoina edullisina tuntihintoina.

– Maan energiantuotannon rakenne puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka altis se on olosuhteiden vaihtelulle. Norjassa sähköä tuotetaan lähes yksinomaan vesivoimalla ja Ruotsissa vesi- ja ydinvoimalla. Näissä tuotantomuodoissa on alhaiset muuttuvat kustannukset, mikä tarkoittaa alhaista sähkön hintaa. Suomessa puolestaan sähköä tuotetaan kalliimmilla energianlähteillä, minkä lisäksi olemme riippuvaisia muualta tuotavasta sähköstä, kertoo Turku Energian kuluttajamyynnin päällikkö Anne-Mari Niemelä.

Hinta nousee, jos siirtoyhteydet eivät riitä

Koska sähköä tuodaan muualta, siirtoyhteyksien kapasiteetti vaikuttaa merkittävästi aluekohtaisiin energian hintoihin. Vaikka Norjassa olisi tarjolla paljon halpaa vesisähköä, sen siirtäminen Suomeen voi hankaloitua siirtoverkon kapasiteettirajoitusten vuoksi etenkin silloin, kun sähköntarve on suuri. Tämä puolestaan nostaa sähkön hintaa meillä.

Myös päästökaupalla on olennainen vaikutus siihen, paljonko asiakas maksaa sähköstä.

Yksinkertaistettuna päästöoikeudet määrittävät, kuinka paljon energiantuottaja voi maksimissaan synnyttää päästöjä. Päästöoikeuksia on markkinoilla rajoitettu määrä, joten niillä käydään vilkkaasti kauppaa.

– Sähkön alkuperätakuut puolestaan ovat maksullisia sertifikaatteja, joilla energiayhtiö voi todentaa myymänsä uusiutuvan energian alkuperän. Alkuperätakuujärjestelmän tarkoitus on edistää uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Samalla takuiden hintakehitys vaikuttaa sähkönkin hintaan, Anne-Mari valaisee.

Arvaamattomuus aina mukana

Kulunut vuosi on oiva esimerkki olosuhteiden vaikutuksesta sähkömarkkinoihin, kun sekä sää että koronakriisi ovat laittaneet hintoja uusiksi.

Leuto viime talvi vähensi lämmityksen ja siten myös sähkön tarvetta. Samalla sateiden suuri määrä sekä runsaat tuulet kasvattivat voimaloiden kapasiteettia. Yhdessä nämä johtivat sähkön hinnan laskuun. Keväällä koronatilanteen pahenemisen myötä sähkönkulutus laski merkittävästi maissa, joissa koronarajoitukset olivat laajat, mikä heijastui myös energian markkinahintatasoon.

– Sähkön hintaa ei voi ennustaa kovinkaan luotettavasti. Sähkö on pörssituote, ja sen hintakehitys seuraa yleistä linjaa muun muassa raaka-aineiden hinnoissa. Hinta on vaihdellut viime aikoina varsin rajustikin uutisvirran ja markkinakehityksen mukaan. Koronapandemiaa ei kukaan osannut ennakoida, ja sen kaltaiset odottamattomat muutokset ovat arvaamattomia tekijöitä myös tulevaisuudessa, Anne-Mari näkee.

Lue lisää elokuun sähkömarkkinakatsauksesta

18.08.2020 // Teksti Juho Heikkinen // Lähteet: ENTSO-E/STATISTICAL FACTSHEET 2018, NORDPOOLGROUP.COM, ENERGYATLAS.IEA.ORG

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.