fbpx
Sähövoimalinja talvimaisemassa.

Sähkö tulee olemaan tänä talvena kallista

Tulevana talvena sähkö tulee olemaan huomattavan kallista. Korkeisiin hintoihin vaikuttavat mm. polttoaineiden hinnat, säätekijät sekä Venäjän aiheuttamat hintariskit. Arvioiden mukaan hinta kuitenkin laskee alemmas taas ensi keväänä.

Katsaus sähkön hintojen kehitykseen

Suomen spot-hintatasoa nostaa sekä Etelä-Norjan kuivuus että Keski-Euroopan korkeat sähkön hinnat. Lisäksi kotimaan sähköntuotannon niukkuus näkyy voimakkaasti kohonneina hintoina – esimerkiksi kaukolämpöä ja sähköä tuottavat CHP-laitokset ovat perinteisesti huoltoseisokissa kesäaikaan, koska kaukolämmön tarve on luonnollisesti vähäistä.

Kotimaisen tuulivoimatuotannon vaikutus näkyy poikkeuksellisen hyvin sähkön spot-hinnoissa, kun muuta tuotantoa on poissa käytöstä esimerkiksi revisioiden eli vuosihuoltojen takia. Esimerkiksi elokuun alkupäivinä nähtiin voimakkaan tuulen aiheuttama hintojen romahdus, kun sähkön vuorokausikeskihinta kävi jopa alle 1 snt/kWh. Toisaalta ilman tuulta hinnat vuorokausikeskihinnat ovat liikkuneet 30-40 snt/kWh. Keskiarvoisesti elokuussa (17.8.2022 mennessä) kuukausikeskihinta on ollut verollisena 24,4 snt/kWh.

Olkiluoto 3:n testiajot käynnistyivät elokuun toisella viikolla, mutta vajaan viikon jälkeen ilmoitettiin, että laitoksessa tarvitsee tehdä automaatiopäivitys, joka seisauttaa testiajot noin kahdeksi viikoksi. Testiajoja voitiin jatkaa elokuun loppupuolella. Ilmoituksen mukaan säännöllisen sähköntuotannon ei pitäisi viivästyä, vaan se alkaa joulukuun alkupuolella, kuten aiemmin on ilmoitettu.

Spot-hintakehitys

Suomen spot-hinnan kehitys heinäkuusta 2021 alkaen. Data: SKM Syspower 31.8.2022

Keski-Euroopan sähkön ja maakaasun hinnat vaikuttavat myös Suomeen

Sähkömarkkinoiden periaate on, että sähköä siirretään edullisemmalta alueelta kalliimmalle niin hyvin kuin sähkönsiirtoyhteydet sen sallivat. Koska siirtoyhteyksiä on rakennettu lisää Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä, vaikuttavat korkeat Saksan ja Ranskan hinnat samalla voimakkaammin myös meillä Suomessa.

Suomen hinta on näin ollen linkittynyt voimakkaammin myös Saksan ja Baltian hintatasoihin, joissa tuotetaan runsaasti sähköä fossiilisilla polttoaineilla. Näin ollen myös maakaasutilanne sekä maakaasun hinta linkittyy Suomen sähkön hintaan yhä enemmän, vaikkei meillä tuotetakaan sähköä itse suoraan maakaasusta.

Pohjois-Norjan ja -Ruotsin edukasta vesivoimaa ei pystytä siirtämään etelään, minkä vuoksi runsas vesivoimantuotanto ei pysty kompensoimaan etelän korkeita hintoja. Pohjois-eteläsuuntaisia siirtoja ei pystytä tekemään pitkälti kantaverkkojen riittämättömyyden vuoksi. Mikäli pohjoisen vesivoimaa pystyttäisiin täysimääräisesti siirtämään etelään, olisi sillä hintoja madaltava vaikutus.

Maakaasun vähäisyyden ja korkean hinnan takia sähkömarkkinoilla hinnoitellaan tulevan talven sähköt todella kalliina. Erityisesti Venäjän aiheuttamat riskit maakaasun siirrossa on hinnoiteltu voimakkaasti talven johdannaishintoihin mukaan. Kuitenkin tämänhetkisen markkinanäkemyksen mukaan hinta laskisi talven jälkeen alhaisemmalle tasolle.

Johdannaismarkkinan noteeraama korkea sähkön hinta tulevana talvena nostattaa ensi vuoden sähkön hintaa merkittävästi verratessa vuosiin 2024 ja 2025.

Johdannaishintojen kehitys

Tukkumarkkinoiden johdannaishintakehitys Suomen hinta-alueen (SYS+SYHEL) vuosituotteille 2023-2025. Data: SKM Syspower 31.8.2022

Sanastoa

Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.

Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.

Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin välinen ero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia.

Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.

01.09.2022 // Teksti Turku Energian energiaratkaisujen asiantuntija Ville Kuusisto // Kuvat Anna Valberg, Unsplash

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.