Energiamarkkinat elävät - millainen sähkösopimus yritykselle kannattaa?

Yrityksen sähkösopimusten päivityksen kanssa on todellinen päänraapimisen paikka. Perinteinen kiinteähintainen sähkösopimus ei ole enää se ainoa vaihtoehto, vaan erilaisia dynaamisesti hinnoiteltuja tuotteita on myös tullut markkinaan. Se synnyttääkin kysymyksen – mitä haluan sähkösopimukseltani?

Poikkeukselliset ajat

Viime talvi oli monin paikoin poikkeuksellinen. Venäjän sodan vaikutukset ovat heijastuneet myös meille koto-Suomeen sähköjohtoja pitkin, kun esimerkiksi sähköntoimitukset Venäjältä päättyivät vuosi sitten toukokuussa. Samalla polttoaineiden saatavuus heikentyi merkittävästi, kun Venäjältä tuoduille fossiilisille polttoaineille asetettiin voimakkaita rajoituksia.

Erilaiset vastatoimet yhdistettynä historiallisen kuivaan säähän aiheuttivat ensimmäistä kertaa sitten 70-luvun tilanteen, jossa sähköpulaan jouduttiin valmistautumaan. Valmistautumisen yhteydessä lanseerattiin myös Astetta alemmas -kampanja, jonka avulla viestittiin kansalaisille sähkönsäästön tärkeydestä. Kampanjalla pyrittiin kahteen asiaan: sähkön riittävyyteen, ettei jouduttaisi turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin, sekä kysynnän laskuun, jotta sähkön hinta ei karkaisi pilviin.

Kampanja toimi, koska talvikuukausina hinta laski parhaimmillaan toistakymmentä prosenttia vuodentakaiseen. Sähkönsäästötoimilla pystyttiin käytännössä korvaamaan aiemmin Venäjältä tuotu sähkö. Täytyy myös myöntää, että osin kävi tuuri lauhan sään osalta ja kun pahimmat paukkupakkaset jäivät lyhyiksi.

Sähkömarkkinan tilanne

Sähkömarkkinoilla riskien kumuloituminen näkyi syksyllä historiallisen voimakkaina hintojen nousuina. Riskit saavuttivat huippunsa elo-syyskuun vaihteessa, kun sähkömarkkinat hinnoittelivat esimerkiksi joulukuun keskihinnaksi yli 500 €/MWh (50 snt/kWh). Toteuma loppupeleissä oli "vain" 246 €/MWh, mutta kaksinkertainen hinta osoittaa, kuinka peloissaan markkina todella oli tulevan talven kynnyksellä.

Joulukuun alun kovien pakkasten lauhduttua myös riskit alkoivat laimentua talven osalta. Tämä näkyi koko kevään ajan jatkuneena kotimaan hintojen laskuna sekä johdannaismarkkinalla että spot-markkinalla. Hintojen laskua siivitti erityisesti Olkiluodon kolmosyksikön valmistuminen säännölliseen sähköntuotantoon, mutta myös voimakkaasti kasvanut tuulivoimakapasiteetti, minkä vaikutuksia olemme saaneet tarkastella kuluvan kuukauden aikana historiallisen matalina sähkön hintoina. Alkuvuoden spot-hinta on keskiarvoisesti liikkunut 60–80 €/MWh välillä, mutta toukokuussa keskihinta on valunut jo alle 50 euron megawattituntia kohti.

Kuva 1: Suomen spot-kuukausikeskihinnat 1.7.2022–15.5.2023. Data: SKM Syspower.

Tulevat hinnat tukkumarkkinoilla

Kiinteähintaisten sähkösopimuksien pohjana käytettävien johdannaistuotteiden osalta markkina hinnoittelee tulevaa talvea keskiarvoisesti 80–100 €/MWh keskihinnan väliin. Markkina siis näkee tulevana talvena sähkön hintatason nousevan selkeästi nykyisestä. Tulevien vuosien keskihinnat sen sijaan pyörivät 50–60 €/MWh:n luokassa. Markkina siis näkee tällä hetkellä, että talven jälkeen hintataso laskee matalammalle tasolle.

Kuva 2: Suomi-hintaiset johdannaistuotteet (SYS+SYHEL) 15.5.2023. Data: SKM Syspower.

Kriisi on aiheuttanut johdannaismarkkinalla hieman erikoisiakin liikkeitä, sillä eri tuotteiden hinnat ovat kiinnittyneet harvinaisen voimakkaasti nykyhetkeen: spot-hinnan laskiessa myös johdannaishinnat ovat kääntyneet laskuun. Ei pelkästään lähimmissä tuotteissa (Q3-2023) vaan kautta linjan kaikissa johdannaistuotteissa. Käppyrät ovat siis samannäköisiä. Se näkyy varsin hyvin kuvassa 2, jossa on esitetty Suomen hintaisten lähikvartaalien ja -vuosien hintakehitystä. Kauemmas tulevaisuuteen mentäessä hintaliikkeet ovat toki pienempiä suhteessa aivan lähipäähän.

Koska päivän hinnat vaikuttavat kaikkiin johdannaistuotteisiin voimakkaasti, on koko kevät ollut laskevien hintojen aikaa lämpenevän sään ja alkaneen tulvakauden ansiosta. Pohjoismaissa on suuria vesivoimalaitoksia, joita on käytännössä pakko ajaa täydellä teholla tai juoksuttaa vettä ohi tulvakauden aikana, mikä painaa sähkön hintaa alaspäin. Syyspuolella kulutus kasvaa ja vettä on mahdollisuus säännöstellä talvea varten, joten spot-hinnan nousu saattaa aiheuttaa päinvastaisen efektin, mikä lähtee nostamaan talven hintoja.

Ainakin tällä hetkellä matemaattisilla malleilla tehtyjen hintaennusteiden mukaisesti tulevan talven johdannaishinnat ovat hinnoiteltu ns. lauhan sään mukaisesti ja niillä on syksyä kohti mentäessä varaa nousta nykytasoista ylöspäin.

Mitä tehdä sähkösopimuksen kanssa?

Sähkösopimusten päivityksen kanssa on todellinen päänraapimisen paikka. Perinteinen kiinteähintainen sähkösopimus ei ole enää se ainoa vaihtoehto, vaan erilaisia dynaamisesti hinnoiteltuja tuotteita on myös tullut markkinaan. Se synnyttääkin kysymyksen – mitä haluan sähkösopimukseltani?

Mikäli sähkösopimukselta haluaa mielenrauhaa, perinteinen kiinteähintainen sopimus on mainio vaihtoehto. Kiinteähintaisten sähkösopimusten hinnoittelu perustuu valtaosin johdannaismarkkinahintaan, minkä avulla sähkömyyjät pystyvät suojautumaan sähkönhinnan heittelyä vastaan ja ylipäänsä tarjoamaan pidempiaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia kohtuullisella riskitasolla.

Kiinteähintaiset sähkösopimukset eivät silti välttämättä tuo tällä hetkellä edullisinta sopimusta, koska tulevan talven hinnat ovat vielä totuttua hintatasoa korkeammalla. Korkeampi hintataso nostattaa myös sähkönmyyjän marginaalia esimerkiksi erilaisten riskipreemioiden osalta. On hyvä muistaa, että yleensä kiinteähintaiset tuotteet ovat määräaikaisia sopimuksia, minkä avulla voidaan tarjota edullisempia sopimuksia verrattuna toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin.

Mikäli pystyy ohjaamaan omaa kulutusta tai haluaa saada mahdollisimman kilpailukykyisen marginaalin, spot-hinta tai erilaiset dynaamiset tuotteet ovat tällöin hyvä vaihtoehto. Vaihtoehtoina on perinteinen toistaiseksi voimassa oleva tuntitasoinen spot-hinta. Mikäli ei ole varma sähkösopimuksen valinnasta, voi spot-sähköllä pelata itselleen aikaa päätöksenteolle, sillä mikään pakko ei ole ottaa toista määräaikaista sopimusta vanhan perään. Tarjolla on myös muita erilaisia dynaamisesti hinnoiteltuja tuotteita. Ne pohjautuvat eri tavoin sähkön spot-hintaan, mutta samalla voidaan kiinnittää hintatasoa johdannaistuotteiden avulla, mikä pienentää hintojen vaihtelua.

Sanastoa

Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja aluehinnat tunneittain.

Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen aluehinta lisättynä myyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.

€/MWh: Sähkön hintayksikkö, jolla tukkumarkkinalla käydään kauppaa. Kuluttajamyynnissä käytetään sen kerrannaisyksikköä snt/kWh (10 €/MWh on 1 snt/kWh).

Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemi-spotin (koko Nord Pool -alueen keskiarvohinnan) välinen ero. Ero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia.

Johdannaishinta tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.