fbpx
Kaasukello.

Komea kaasukello varastoi lämpöä

Aurajoen itärannassa, Purserinpolun varrella sijaitseva kaasukello herättää monissa uteliaisuutta. Turku Energian tuoteryhmäpäällikkö Lotta Lyytikäinen tuntee rakennuksen historian ja vastaa kysymyksiin.

Mitä kaasukellossa on sisällä?

Turku Energia osti tyhjän kaasukellon Turun kaupungilta vuonna 2002 yhdellä eurolla. Rakensimme sinne 6 000 neliömetrin vetoisen vesisäiliön, joka toimii kaukolämmön varastona. Tasaamme lämpöakun avulla päivittäisiä kaukolämmön tuotannon vaihteluja. Esimerkiksi aamuisin ja iltapäivisin työpäivän päätyttyä lämmönkulutus aina hetkellisesti kasvaa, joten pienemmän kulutuksen hetkinä lämpöä kannattaa varastoida akkuun etukäteen. Pystymme varastoimaan kaasukelloon 300 MWh kaukolämpöä eli 600 000 ämpärillistä kuumaa vettä.

Miksi kaasukello on juuri siinä?

1900-luvun alussa kaupungin valaistus ja 1930-luvulta lähtien lämmitys hoidettiin pääosin kaasulla, joka valmistettiin kivihiilestä kaasulaitoksessa. Uusi, entistä tehokkaampi kaasulaitos päätettiin rakentaa lähelle jokirantaa, koska kivihiili tuotiin laivoilla. Kaasukello valmistui kaasun varastoksi vuonna 1912. Sähkö ja öljylämmitys korvasivat vähitellen kaasun, ja kaasulaitoksen toiminta loppui vuonna 1973. Tämänhetkiseen käyttöön kaasukellon sijainti on kätevä, koska se on keskellä asutusta, lähellä kaukolämmön käyttäjiä.

Miksi rakennus on niin komea?

Kaasuvaraston suojakuoreksi olisi riittänyt vaatimattomampikin, mutta Turussa päätettiin toisin. Kaupunginarkkitehti Johan Eskil Hindersson suunnitteli tiilestä muuratun rakennuksen, joka rapattiin ja maalattiin kalkkimaalilla punertavaksi. Sisäänkäynnin yläpuolella oleva, kellon mallinen kaasumittari kertoi viisareillaan sisällä olevan kaasumäärän. Siitä myös kaasukellot ovat saaneet nimityksensä. Rakennus pääsi vuosikymmenten aikana rapistumaan ja sen purkamisesta keskusteltiin, mutta Turun maakuntamuseo ja Museovirasto vastustivat purkamista. Silloinen omistaja, Metra Oy, kunnosti julkisivun ennen kuin kaasukello päätyi Turun kaupungin omistukseen vuosituhannen vaihteessa.

Millainen kaasusäiliö oli sisältä?

Kaasusäiliö oli iso kupu, joka oli asetettu alassuin vesialtaaseen. Kupu nousi ja laski sen mukaan, miten paljon säiliössä oli kaasua. Kaasusäiliön ja seinän välissä oli noin kahden metrin levyinen tila, jossa kulki portaat. Parvekkeilta pystyi tarkistamaan kaasusäiliötä ylhäältä päin. Kaasusäiliö purettiin 1970-luvulla, ja sen paikalla on nyt vesisäiliö. Kapeat portaat kiertävät edelleen ulkoseiniä rakennuksen sisäpuolella, mutta helpoiten ylätiloihin yli 20 metrin korkeuteen pääsee hissillä. Kaasukellossa yhdistyvät kaunis arkkitehtuuri ja tekniikka, joten tila on valaistuna vaikuttavan näköinen.

Eikö kaasukellon vintille pitänyt tulla ravintola?

Lämpöakkua rakennettaessa pohdittiin mahdollisuutta rakentaa toimistotilaa ja ravintola kaasukellon ullakkotilaan, mutta suunnitelmat ovat jääneet ainakin toistaiseksi toteutumatta. Tekninen tila ja rakennuksen arkkitehtuuri aiheuttavat haasteita ja lisäksi pysäköintipaikkoja ei juurikaan ole.

Mikä kaasukellon vieressä oleva metallipallo on?

Sekin on vanha kaasusäiliö. Teräksestä rakennettu korkeapainesäiliö tehtiin kaasun lisävarastoksi kulutuspiikkejä varten. Käytännöstä sieltä otettiin kaasua vain jouluna ja kovilla pakkasilla. Pallon kylkeen heijastetaan loka–maaliskuussa kello 19–21 ja välillä muulloinkin taiteilija Mauri Kososen videoteoksia Window of the Sun ja Elements. Etenkin silloin kannattaa lähteä iltakävelylle Kaasukellonmäelle.

Katso esittelyvideo!

21.02.2022 // Teksti Maija Rauha

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.