fbpx
Lotta Lyytikäinen ja Taina Riekkinen Skanssissa.

Ensimmäisenä Suomessa! Kaksisuuntainen matalalämpöverkko lämmittää taloja Skanssissa

01.09.2021 // Teksti Maija Rauha // Kuvat Mikael Soininen

Matalaenergiaverkko tarkoittaa sitä, että kaukolämpöverkossa ei kierräkään kiehuvan kuuma vesi vaan huomattavasti lempeämpi, 65-asteinen vesi. Turku Energia kokeilee kaksisuuntaista matalalämpöverkkoa Skanssin alueen uusissa kerrostaloissa. Lotta Lyytikäinen kertoo, mitä etua siitä on.

Valitettavasti matalalämpöverkko on maan alla eikä näy ulospäin. Ei ole juuri mitään, mitä voisin näyttää ja sanoa, että tässä se nyt on, harmittelee Skanssin kaukolämpöverkon kehityksessä alusta asti mukana ollut Turku Energian tuoteryhmäpäällikkö Lotta Lyytikäinen.

Matalalämpöverkko helpottaa muiden energiantuotantomuotojen käyttöä kaukolämmön ohella. Jos talossa itse tuotettua energiaa jää yli esimerkiksi kesällä, kun asuntojen lämmitystarve on vähäinen, se voidaan siirtää lämpimänä vetenä kaukolämpöverkkoon. Verkon matalampi lämpötilataso tekee ylijäämälämmön syöttämisestä helpompaa ja energiatehokkaampaa.

– Mikäli asiakas pystyy myymään meille lämpöä erityisesti lämmityskauden aikana, niin toki me myös siitä maksamme asiakkaalle. Lämpö voi olla esimerkiksi erilaisilla lämpöpumppuratkaisuilla tai aurinkokeräimien avulla tuotettua. Tässä on siten kysymys myös siirtymästä kohti uusiutuvia energialähteitä, Lyytikäinen kertoo.

Lämpöhävikki kuriin

Normaalisti kaukolämpöverkossa liikkuvan veden lämpötila on talvella enimmillään 110–115 astetta. Vesi on kuumaa, jotta vanhojenkin talojen kaikki huoneistot saadaan varmasti lämpimiksi myös kovilla pakkasilla. Lämpöhävikki voi olla huomattavaa etenkin iäkkäissä taloissa, joiden tekniikkaa ei ole uusittu.

– Uusien, energiatehokkaiden kerrostalojen lämmitysjärjestelmät ja lämmönjakolaitteet eivät tarvitse niin kuumaa vettä. Madaltamalla verkon lämpötiloja lämpöhävikki pienenee ja rakennusten energiatehokkuus paranee. Voimme kuitenkin perustaa matalalämpöverkon vain alueelle, jonka kaikki talot tulevat toimeen matalammalla lämmöllä, Lyytikäinen kertoo.

Kun kaupunki kutsui Turku Energian mukaan Skanssin alueen kehitystyöhön vuonna 2014, ajatuksena oli nimenomaan kehittää ja kokeilla uusia, energiatehokkaita ja hiilidioksidipäästöjä alentavia ratkaisuja.

– Energiayhtiölle oli herkullinen tilaisuus päästä vaikuttamaan kokonaisen alueen suunnitteluun alusta asti. Saimme ajatuksen, että kaksisuuntainen, matalalämpöinen alueverkko olisi kokeilemisen arvoinen. Missään Suomessa ei ollut toteutettu vielä vastaavaa kokonaisella asuinalueella, Lyytikäinen muistelee.

Tulevaisuuden varalle

Uudenlaiset energiaratkaisut on otettu huomioon kaikissa Skanssin taloissa, vaikka jokaista ideaa ei olisi vielä toteutettu. Esimerkiksi talojen tekniset tilat ovat niin isoja, että jos myöhemmin halutaan ottaa käyttöön aurinkopaneelit, niihin liittyvälle tekniikalle on tilaa. Taloissa on myös valmius älykkäisiin  energian ohjausjärjestelmiin. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vuonna 2018.

– Asukkaat eivät välttämättä edes tiedä olevansa kaukolämpöalan edelläkävijöitä. Huoneistoissa on lämmin ja hanasta tulee lämmintä vettä kuten muissakin taloissa. Tämä on tavallaan tarkoituskin – energiatehokkuus on tehty niin helpoksi, ettei sen eteen tarvitse nähdä vaivaa, Lyytikäinen toteaa.

Vielä tällä hetkellä yksikään Skanssin talo ei tuota kaukolämpöä Turku Energian kaukolämpöverkkoon, mutta Lyytikäinen uskoo, että se on vain ajan kysymys.

– Kun alue on valmis, siellä voisi olla niin paljon paikallista lämmöntuotantoa, että se kattaisi ajoittain koko alueen lämmön tarpeen. Tällöin Turku Energia toimisi vain operaattorina, joka huolehtisi lämmön siirrosta ja valvoisi, että lämpöä riittäisi kaikkina aikoina, Lyytikäinen jatkaa.

Kun Turku Energia sai vuonna 2015 Vuoden ilmastoteko -palkinnon, yhtenä palkitsemisen perusteena olivat Skanssiin rakennettavan uuden lähiön suunnitelmat. Juuri ne, jotka ovat nyt tulossa todeksi.

Kestävän kehityksen Skanssi rakentuu pala palalta

Skanssin kestävän kehityksen kaupunginosa edistyy nyt vauhdikkaasti. Ensimmäisissä taloissa on asuttu jo jonkin aikaa, seuraavia rakennetaan ja osa on suunnitteilla. Kaavoitusarkkitehti Taina Riekkinen toteaa, että Skanssin maisema tulee muuttumaan huomattavasti lähivuosien aikana.

– Skanssiin tulee monenlaisia kaupunkitiloja: melko tiiviisti rakennettuja alueita, aukioita, kujia ja puistoja. Rakennettu ympäristö suosii jalankulkua ja pyöräilyä. Kaupunginosasta tulee samaan aikaan urbaani ja luonnonläheinen, Riekkinen kertoo.

– Me Turun kaupunkisuunnittelijat olemme tosi innoissamme Skanssin puistoalueista, joista osa on rakennettuja ja osa rakentamattomia. Viimeisimpänä olemme työstäneet puistoalueen länsiosaan biodiversiteettipuiston suunnitelmia. Biodiversiteettipuisto tarkoittaa aluetta, jota hoidetaan siten, että luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Ei siis pelkästään suojella olemassa olevaa luontoa, vaan vaikutetaan aktiivisesti niin, että lajeja tulee enemmän, Riekkinen jatkaa.

Skanssi on myös yksi askel Turun matkalla kohti hiilineutraaliutta. Alueen suunnittelussa painottuvat energiaviisaat ratkaisut, jotka pienentävät asukkaiden arjessa syntyvää ilmastokuormitusta. Muun muassa pohjavesienergian hyödyntämistä rakennusten lämmityksessä on selvitetty.

Kun Skanssista päätettiin tehdä kestävän kaupunkisuunnittelun näyteikkuna, vastaavaa ei vielä ollut Suomessa. Skanssi, Helsingin Kalasatama ja Tampereen Hiedanranta ovat kuitenkin saaneet vaikutteita toisistaan ja niitä on kehitetty osittain yhteistyössä.

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.