Fahed Al-Badri ja Lotta Laaksonen.

Shams-falafeleissa yhdistyvät eettiset unelmat

Lotta Laaksosen mielestä maailma kaipasi tuotetta, joka vastaisi monipuolisesti nykyajan avoimiin kysymyksiin. Suomen eettisimmät falafelit syntyivät kuitenkin sattumalta.

Pakolaiskriisin ollessa pahimmillaan vuonna 2015 Lotta Laaksonen keräsi vaatteita toimitettavaksi Varsinais-Suomen vastaanottokeskuksiin. Vaatteita jäi niin paljon yli, että niitä päätettiin lähteä viemään Kreikan pakolaisleireille.

– Laitoimme pystyyn tukikahviloita, joiden tuotoilla matka oli tarkoitus järjestää. Minulla oli apuna turvapaikanhakijoita, joihin olin aiemmin tutustunut. Sitten kerran he tekivät kahvilassa tarjottavaksi falafeleja, ja ne saivat loistovastaanoton. Ajattelimme, että ehkä näille voisi olla enemmänkin kysyntää.

Luomu on makuasia

Shams-falafelit tehdään niin ekologisesti kuin mahdollista. Käytettävistä raaka-aineista yli puolet on paikallisia – esimerkiksi herneet tulevat Pöytyältä, ja härkäpapua, joka jo itsessään on pienen hiilijalanjäljen viljelykasvi, hankitaan Livonsaaren ekokylästä.

– Huomioimme ympäristöystävällisyyden myös siten, että hankimme raaka-aineita aina mahdollisimman paljon kerralla ja minimoimme siten kuljetuksista syntyvät päästöt.

Ekologisuus ei ole Shamsin perusta kuitenkaan pelkästään ideologisista syistä.

– Monelle ruuan ekologisuus on ”uskon asia”, mutta kyllä se on minulle myös ihan makukysymys. Olen aidosti sitä mieltä, että luomu maistuu paremmalta, Lotta perustelee.

Ideologisesti palkitsevaa

Tällä hetkellä Littoisissa Shamsin tuotantotiloissa työskentelee vakituisesti neljä työntekijää: kaksi turvapaikanhakijaa ja kaksi jo oleskeluluvan saanutta. Ympäristöystävällisyyden ohella Shams pitää sisällään myös sosiaalisen vastuun ulottuvuuden.

– Päämääränämme on auttaa ihmisiä, joilla on täällä kaikkein heikommat lähtökohdat. Puutteellisen kielitaidon vuoksi pakolaistaustaisten on melkein mahdoton löytää muuta työtä.

Irakilainen Fahed Al-Badri tuli turvapaikanhakijana Suomeen kolme ja puoli vuotta sitten. Vaimonsa ja lapsensa hän sai tänne vasta viime marraskuussa.

– Perheen yhdistäminen oli koko Shamsin väen yhteinen ponnistus, Lotta kertoo.

– Jotta perheen yhdistäminen oli mahdollista, meidän oli kasvatettava toimintaamme täyttääksemme työperäisen perheen yhdistämisen ehdot. Se vaati paljon meiltä kaikilta ja on saavutus, joka on kannatellut meitä myös vaikeina aikoina. Tässä työssä minulle suurimmat palkinnot ovatkin ideologisia.

Fahedin ei tarvitse kauaa miettiä, miltä perheen saaminen Suomeen tuntui.

– Se oli parasta mitä voi kuvitella. Uskon, että kun he ensin tottuvat pimeyteen ja kylmyyteen, he tutustuvat innolla myös uuteen asuinympäristöönsä, hän sanoo ja hymyilee.

22.02.2019 // Teksti Juho Heikkinen // Kuvat Juho Heikkinen

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.

Laskuri laskee neliömääräiset kaukolämmön kustannukset vuositasolla Energiateollisus ry:n määrittelemissä tyyppitaloissa (Omakotitalo, Rivitalo / pienkerrostalo, Kerrostalo). Hinnat sisältävät alv. 24 % ja ovat suuntaa antavia. Hinnat sisältävät lämmityksen sekä lämpimän käyttöveden lämmityksen.

Todellisuudessa kuukausitasolla kustannukset vaihtelevat, sillä Turku Energia käyttää energiahinnoittelussa vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa kausihinnoittelua. Luku kuvaa siis keskimääräisiä lämmityskustannuksia.