fbpx
Anni, Aarni ja Tapio Raudaskoski koiransa kanssa.

Roskille kyytiä!

Oletko kuullut ploggingista? Aarni Raudaskoski hurahti lenkkeilyn ja roskien keräämisen yhdistävään harrastukseen muutama vuosi sitten.

Kun Aarni Raudaskoski lähti nelisen vuotta sitten vaunulenkille yhdessä lapsensa kanssa, hän huomasi Ylioppilaskylässä, kuinka tienvarret olivat täynnä roskia.

Tuon päivän jälkeen hän lähti lähes päivittäin lenkille ja poimi roskia, joita reitin varrelle osui. Hän innosti hommaan mukaan myös Anni-vaimonsa ja pian he olivat tuttu näky Ylioppilaskylän seutuvilla.

– Kuvittelin lapsellisesti, että olen keksinyt kokonaan uuden lajin, mutta sitten sain tietää, että harrastuksellani on nimi, plogging, ja sitä tekevät miljoonat ihmiset ympäri maailmaa.

Ploggingilla eli roskajuoksulla tarkoitetaan siis sitä, että lenkkeilyyn yhdistetään roskien kerääminen.

Tapakasvatusta lapsille

Aarni ja Anni alkoivat ploggailla pian määrätietoisemmin. Aarni kirjoitti Turun kaupungille ja sai lainaan pihdit, joilla kerääminen sujui vaivattomammin. Instagramin someyhteisöstä hän löysi pari kaveria, jotka myös harrastavat ploggingia ja nyt he ovat käyneet lenkeillä yhdessäkin.

Eniten Aarni saa saaliiksi tupakantumppeja ja -askeja, nuuskakiekkoja ja -pusseja sekä elintarvikekääreitä. Parin viime vuoden aikana tilaston kärkeen ovat kuitenkin kivunneet maskit. Niitä on löytynyt satamäärin esimerkiksi Hannunniitun koulun ja urheilukentän tuntumasta.

Myös 5-vuotias Tapio on oppinut bongaamaan roskia.

– Olisi tärkeää, että lapsille opetettaisiin jo pienestä pitäen, että roskia ei saa hylätä luontoon. Nyt tuntuu siltä, että monet nuoret heittelevät ihan surutta kaikenlaista maastoon, vaikka lähellä olisi jäteastiakin.

Aarnin harrastus on herättänyt muissa lähinnä ihailua. Ihmiset ovat tulleet kiittämään ja sanomaan, että hän on inspiroiva.

– Se tuntuu kivalta, mutta lähinnä toivoisin, että ihmiset oppisivat olemaan roskaamatta. Ja toisaalta olisi tietysti mukava, jos muutkin innostuisivat ploggailusta. En halua todistaa kenellekään mitään, vaan aktivoida muitakin tärkeän asian äärelle.

Kiertotalous selkärangassa

Aarni on töissä Martelan myyntitiimissä ja Anni sosiaaliohjaajana lastensuojelujärjestössä. He jakavat yhteisen arvomaailman: maapallo on arvokas ja tällä hetkellä vaarassa, joten meidän tulee tehdä kaikkemme suojellaksemme sitä tulevia sukupolvia varten.

– Me heräsimme neljä vuotta sitten, kun ilmastoraportti ilmestyi. Toki sitä ennenkin oli mietitty ilmastonmuutosta ja tehty muutoksia arkeen, mutta se antoi lopullisen sysäyksen, he kertovat.

Kiertotalouden kultainen periaate on pariskunnalla selkärangassa: uutta ostetaan mahdollisimman vähän, vanhaa korjataan ja se, mikä joudutaan heittämään pois, pyritään kierrättämään jollekin toiselle tai vähintäänkin lajittelemaan jäteastioihin oikein.

– Länsimaalaisella ihmisellä on ihan valtavasti tavaraa. Me olemme muuttaneet usein ja muutot ovat siitä hyviä, että niissä aina tavaraa karsiutuu, mutta silti sitä on paljon. Ja tuollainen 5-vuotias on aikamoinen materialisti, lelut houkuttelevat, kun kavereillakin on, Anni sanoo.

– Tori.fi on meille tärkeä palvelu, sitä kautta on myyty meille tarpeetonta ja löydetty taas etsimiämme asioita, kuten vaikkapa koira, pariskunta nauraa ja silittää sekarotuista Urhoa, joka myös osallistuu ploggingiin lenkeillään.

Uutta ostetaan mahdollisimman vähän.

Junamatkat houkuttelevat

Vihreä valinta on myös se, että perhe on päättänyt olla lentämättä tai ainakin lentää hyvin harkitusti ja harvoin.

– Matkustelin paljon lapsena ja totuin siihen, että vähintään kerran vuodessa lennettiin etelänlomille. Nyt se tuntuu tosi vieraalta. Emme halua totuttautua siihen ajatukseen, että olisi jotenkin meidän oikeutemme lentää jatkuvasti lomailemaan jonnekin. Matkailu avartaa, mutta se ei ole ainoa tapa laajentaa maailmankuvaa ja lisätä ymmärrystä, Anni kertoo.

Aarni ei lapsuudenperheensä kanssa matkustellut yhtä paljon, mutta hänkin oli opiskelijavaihdossa Pietarissa ja tykkää reissata.

– Meidän ajatuksissamme matkat ovat harkittuja elämyksiä, jota ei pidä sallia itselleen jatkuvasti. Mutta on meilläkin unelmia: haluamme matkustaa raiteita pitkin Euroopassa. Kiukuttaa, että junamatkustaminen on kalliimpaa kuin lentäminen. Siihen tarvittaisiin ylätason päätöksiä. Pitäisi olla edullisempaa valita ekologinen vaihtoehto, Aarni sanoo.

Ekologinen liikkuminen on luonteva valinta myös arjessa. Perheellä on auto, mutta iso osa matkoista taitetaan polkupyörillä.

– Sain juuri työsuhde-etuna sähköpyörän, joka on ollut ihan mahtava juttu. Sähköpyöräily tuntuu siltä kuin polkupyöräilystä otettaisiin pois kaksi huonoa puolta: ylämäet ja vastatuuli, Aarni kertoo.

Kasvissyönti on ilmastoteko

Toinen vihreä valinta on kasvissyönti, johon perhe siirtyi ilmastoraportin luettuaan.

– Hetken aikaa olimme täysin vegaaneja, mutta nyt sallimme itsellemme silloin tällöin juuston tai jogurtin. Nykyään on niin helppoa olla vegaani, tuotteita on tarjolla todella paljon, he kertovat.

Myös Aarnin vanhemmat ryhtyivät pariskunnan esimerkistä kasvissyöjiksi.

– Heillä on eläkkeellä aikaa vahdata hävikkiliputettuja tuotteita, ja he täyttävätkin pakasteen niillä ja syövät tosi säästeliäästi. Muutenkin heillä on sellainen superkiertotalous. Äiti käy kirppareilla ja tekee esimerkiksi kierrätetyistä villapaidoista lapasia, Aarni kertoo.

– Olemme etuoikeutettuja. Meillä on voimavaroja ja taloudellisia mahdollisuuksia miettiä esimerkiksi lajittelua ja kasvisyöntiä. Joillekin ihmisille arjesta selviytyminen on jo niin iso haaste, ettei tällaisia asioita jaksa pohtia, Anni muistuttaa.

He toteavat, että jokainen tekee omat valintansa, mutta asioista olisi hyvä pystyä keskustelemaan rakentavasti. Yksittäisen ihmisen on hyvä myös muistaa, että vaikka jokaisen teoilla on merkitystä, me tarvitsemme ennen kaikkea korkeamman tason päätöksiä: yritykset ja poliitikot pitää saada tekemään enemmän. Yksilön vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset.

Anni ja Aarni energiankäyttäjinä:

Hyvää
+ Olemme tarkkoja laitteiden ja valojen kanssa eli emme pidä turhaan mitään päällä.
+ Käytämme uusiutuvasti tuotettua sähköä.
+ Pidämme kotimme lämpötilan melko viileänä.

Kehitettävää

– Voisimme käyttää kuumaa vettä säästeliäämmin.
– Käytämme tiuhaan tiskikonetta ja pesukonetta.
– Toisinaan sähkökiuas jää lämpenemään turhan pitkäksi aikaa.

Lähde mukaan!

Ploggingia voi harrastaa kuka tahansa. Pidä Saaristo Siistinä ry järjestää Siisti biitsi -tempauksia.  Turku Energia on Pidä saaristo siistinä
ry:n pitkäaikainen kumppani. Suomen Ladun jäsenyhdistykset järjestävät toisinaan ohjattuja plogging-iltoja.

 

Tunnetko ihmisen, joka levittää energiaa ja iloa lähiympäristöönsä?

Ilmianna meille Valopilkku, sinä tai joku muu. Kerrothan ehdotuksessasi myös taustatietoa ehdokkaastasi: mitä hän tekee työkseen, harrastukset ja erityiset kiinnostuksen kohteet. Lehteen haastateltavaksi valittu valopilkku pääsee meikkaajan ja kampaajan käsittelyyn. Hänet stailataan lehteä varten ja hän saa omaan käyttöönsä valokuvia.
Ehdotuksia voi lähettää osoitteessa valopilkku.fi tai Turku Energia / Valopilkku, PL 105, 20101 TURKU.
13.06.2022 // Teksti Pirkko Soininen // Kuvat Mikael Soininen // Meikki: Alisa Oksanen

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.