fbpx
Kyne Kulmala.

Liikunta antaa iloa ja energiaa

Kaarinalainen koulunkäynninohjaaja Petri ”Kyne” Kulmala innostaa nuoria liikunnan pariin. Entinen SM-tason pesäpalloilija vaikuttaa nyt golfin taustajoukoissa. Lajit ovat vaihtuneet, mutta liikunnan ilo on säilynyt.

Petri ”Kyne” Kulmala heittää valokuvaajaa varten pesäpallon ilmaan Piikkiön Yhtenäiskoulun pihalla. Ympärille kerääntyy nuoria, jotka huutelevat kannustavia kommentteja. Kyne on työskennellyt kymmenen vuotta Kaarinassa koulunkäyntiohjaajana.

Koulumaailmaa edelsi pitkä ura yritysmaailmassa: loimaalaissyntyinen mies opiskeli koulun jälkeen konepiirtäjäksi ja sen jälkeen Forssassa koneteknikoksi. Hän työskenteli vuosikymmeniä työnjohdollisissa tehtävissä teknisellä alalla, muun muassa telakalla, ja kokeili myös myyntihommia.

– Halusin pois liike-elämästä, sillä sosiaalinen työ on ihan eri tavalla lähellä sydäntäni. Nyt minusta tuntuu, että teen sellaista työtä, johon minut on tarkoitettu ja jossa olen hyvä, Kyne sanoo ja hymyilee.

Koulumaailma lähellä sydäntä

Kyne aloitti tekemällä opettajan sijaisuuksia. Tällä hetkellä hänellä on oma henkilökohtainen ohjattava pienryhmässä, jossa on kahdeksan oppilasta, yksi opettaja ja kolme ohjaajaa.

– Pienessä ryhmässä voimme ottaa lasten tarpeet paremmin huomioon. Lapsi pääsee tarpeen tullen vaikka irtautumaan ryhmästä, purkamaan adrenaliinia tai pahaa oloaan. Pienryhmämme lapset ovat todella lahjakkaita, Kyne kertoo.

Hän osaa kohdata luontevasti myös lapset, jotka eivät malta istua pulpetissa ja kuunnella opettajaa.

– Koulunkäynti ei minuakaan lapsena hirveästi innostanut, enemmän kiinnosti pesäpallon pelaaminen. Kun tulin koulusta, heitin repun nurkkaan ja lähdin pelaamaan. Vasta ammattikoulussa motivoiduin, kun pääsin tekemään käsillä, Kyne muistelee.

Hän toteaakin, että pystyy työssä käyttämään hyväksi omia kokemuksiaan oppilaana. Kaikille teoriapainotteinen opetus ei sovi ja onkin hienoa, että pienryhmässä koulupäivä voi joustaa.

– Ja totta kai minua auttaa työssä myös se, että olemme kasvattaneet vaimon kanssa kolme lasta ja olen valmentanut satoja lapsia ja nuoria, hän sanoo.

Koulunkäynti ei minuakaan lapsena hirveästi kiinnostanut.

Pesäpallo vei heti mukanaan

Kynen oma pesäpalloura käynnistyi isoveljen esimerkistä. Hän oli 9-vuotias, kun veli pyysi heittelemään palloa pihalle.

– Siitä se kipinä lähti. Pesäpallosta tuli henki ja elämä, Kyne kertoo.

Pesäpallo on monipuolinen peli, joka vaatii yhtä lailla taitoa, voimaa, nopeutta kuin henkistä kanttiakin. Lajin monipuolisuus vei täysin mukanaan. Kyne pääsi pelaamaan korkeimmalle tasolle mestaruussarjaan, mutta sitten revähti reisi ja nopeus katosi. Mies siirtyi valmentajaksi ja pelinjohtajaksi, vaikka jatkoi vielä muutaman vuoden pelaamista itsekin.

– Valmentamisen olin aloittanut jo 16-vuotiaana, mutta nyt siitä tuli pääjuttu. Valmentamisessa on aina auttanut se, että olen itse pelannut kaikkia paikkoja lukkarista takakenttään. Olen osannut asettua kunkin pelaajan asemaan, hän kertoo.

Myöhemmin myös oma tytär valitsi pesäpallon lajikseen. Kyne jatkoi valmentamista ja taustahommia oman tyttären joukkueessa Turku Pesiksessä.

Yhteisöllisyys on unohtunut

Kynen lapset ovat seuranneet isän esimerkkiä: poika on liikunnanopettaja ja tytär telakalla runkotarkastajana. Nuorimmainen, 16-vuotias Arttu, käy vielä koulua ja hänen intohimonsa suuntautuu golfiin.

– Arttu on vetänyt minut mukaan golfin maailmaan. Hän ilmoitti jo 8-vuotiaana, että hänen tavoitteenaan on pelata joskus vielä maailman arvostetuimmalla golfkiertueella eli PGA Tourilla.

Arttu pelaa nyt junioreiden SM-tasolla, ja isä on vahvasti mukana taustajoukoissa.

– Olen aina halunnut tukea lapsiani heidän harrastuksissaan. Vanhempi poika pelasi jääkiekkoa ja pesäpalloa, ja silloin olin mukana niissä touhuissa. En ole koskaan ajatellut, että teen pelkästään omalle lapselle, vaan teen koko yhteisölle töitä, Kyne kertoo.

Hän peräänkuuluttaa pois muodista mennyttä talkoohenkeä.

– Nyt ajatellaan, että kyllähän rahalla saa. Mieluummin annetaan rahaa kuin tullaan yhteisiin talkoisiin liimaamaan vaikka kirjekuoria tai haravoimaan. Se on sääli, sillä siinä samalla menetetään myös mahdollisuus yhteisöllisyyteen, hän harmittelee.

Viheriöiden maailma tutuksi

Pitkään Kyne halusi olla mukana nimenomaan ruohonjuuritasolla, valmentamassa ja tukemassa, eikä johtokuntatyöskentely kiinnostanut. Nyt hän on kuitenkin mukana myös Aura Golfin johtokunnassa ja vastaa valmennus- ja junioritoiminnasta.

– Tämä on haastava ja hieno tehtävä, jossa minulla on vielä paljon opittavaa. Mutta iloitsen siitä, että meillä on runsaasti innokkaita nuoria pelaajia. Kuutisenkymmentä nuorta aikoo tällä kaudella kilpailla, Kyne kertoo.

– Golf on luonteeltaan aivan erilaista kuin pesäpallo. Mutta se on siitä kiva laji, että sitä voi harrastaa taaperosta vaariin ja jokainen kilpailee vain itseään vastaan, hän jatkaa.

Kyne kiertää Artun kanssa kilpailuissa, tsemppaa ja hoitaa käytännön asioita.

– Mutta omia lapsiani en ole koskaan halunnut valmentaa, sillä en usko, että se toimisi. Sitä olisi joko liian tiukka tai liian lepsu, hän sanoo.

Hän toivoo, että jokainen lapsi pääsisi kokeilemaan mieleistään liikuntalajia ja saisi liikunnan kipinän. Jos liikunnallisen elämäntavan omaksuu jo lapsena, se voi helpommin kantaa myös aikuisuuteen.

– Liikunta suojaa luonnollisesti monilta kansansairauksilta, mutta ihan yhtä lailla merkittävää on se henkinen hyvinvointi, jota liikkuminen tuo tullessaan, hän korostaa.

Kynen merkittävä työ eri seurojen ja lajien taustajoukoissa ei olisi luonnollisestikaan onnistunut, jollei perhe olisi seissyt rinnalla.

– Ilman heidän kannustustaan en olisi tietenkään voinut heittäytyä näin täysillä liikunnan maailmaan. Joskus ovat kotityöt jääneet kesken, kun olen sännännyt auton rattiin kuljettamaan junnuja. Mutta se kaikki on ollut sen arvoista, Kyne hymyilee.

Kyne energiankäyttäjänä:

Hyvää

+ Sähkön mittarilukemat ovat ylhäällä vuodesta 2005 kuukausittain.

+ Sammutamme laitteet nukkumaan mennessämme.

+ Valaisemme vain ne paikat, joissa oleskelemme.

+ Aurinkopaneelien asennus katolle kiinnostaa, nyt kun energiaa pystyy varastoimaan omaan käyttöön.

Kehitettävää

– Käytämme liikaa lämmintä vettä.

Tunnetko ihmisen, joka levittää energiaa ja iloa lähiympäristöönsä?

Ilmianna meille Valopilkku, sinä tai joku muu. Kerrothan myös taustatietoa ehdokkaastasi: mitä hän tekee työkseen, harrastukset ja erityiset kiinnostuksen kohteet. Lehteen haastateltavaksi valittu valopilkku pääsee meikkaajan ja kampaajan käsittelyyn. Hänet stailataan lehteä varten ja hän saa omaan käyttöönsä valokuvia. Ehdotuksia voi lähettää osoitteessa valopilkku.fi tai Turku Energia / Valopilkku, PL 105, 20101 TURKU.

07.06.2021 // Teksti Pirkko Soininen // Kuvat Mikael Soininen

Mitä mittaustavalla tarkoitetaan?

Yleissähkö

Yleissähkömittauksessa sähkö maksaa aina saman verran (24/7). Se on tyypillisin sähkön mittaustapa pienissä asunnoissa, esim. kerros- ja rivitaloissa.

Yösähkö

Yösähkömittauksessa sähköllä on kaksi eri hintaa vuorokaudessa: päiväenergiaa mitataan esim. klo 07-22 ja yöenergiaa klo 22-07. Jakeluverkkoyhtiöiden aikajaotuksissa on eroja, mikä on hyvä huomioida kulutusta arvioidessa. Yösähkömittaus on hyvin usein käytössä rivi- ja omakotitaloissa, joissa pääasiallinen lämmitystapa on suorasähkölämmitys.

Kausisähkö

Sähköä voidaan mitata myös vuodenajan mukaan talvipäiväenergiana ja muun ajan energiana. Tätä mittaustapaa suositaan omakoti- tai vapaa-ajanasunnoissa, joissa on vesikiertoinen, varaava lattialämmitys ja kaksiaikainen mittaus. Kesäkausi ja talviyöt ovat edullisimpia ajankohtia käyttää sähköä.